Maanantain tunnilla luvassa oli puomeja. Olin ajatellut, että Nakella voisi olla vaihteeksi kiva mennä. Kuinkas ollakaan, sehän sieltä minulle ratsuksi napsahti. Ratsukoita tunnilla oli kuusi. Alkuverryttelyn menimme kaikissa askellajeissa temponvaihteluita tehden. Nakke lähti ihan mukavasti eteen, mutta olisin saanut ratsastaa sen vähän tarkemmin takaisin ilman, että aktiivisuus lössähti.
Työskentelimme tunnin oikeastaan yhdellä tehtävällä, jossa päädyssä ympyrän kaarella oli puomit lyhyemmillä väleillä ja keskempänä maneesia samoin ympyrän kaarella puomit pidemmillä väleillä. Molemmat puomikohdat saattoi tulla yhdellä isolla ympyrällä. Lyhyemmillä väleillä olleilla puomeilla luonnollisesti lyhennettiin askelta ja pidemmillä väleillä olleilla taas pidennettiin. Askellajeina olivat ravi ja laukka.
Ravipuomeilla Nakke sinällään liikkui, mutta vähän säästövaihteella. Lyhennyspuomit menivät kyllä, mutta aika ponnettomasti. Sain tehdä aika paljon hommia, että Nakke sekä lyhensi askelta että säilytti aktiivisuuden. Pidennyspuomeille Naken sai heräämään kohtuullisesti, jolloin ne sujuivat ihan mukavasti. Nakke tuntui innostuvan puomeista, jolloin se alkoi itsekin heräillä hommiin. Naken kanssa oli hyvä treenata istunnalla jarruttamista, kun se reagoi siihen selvästi. Pohkeella sitä sai aktivoida melkoisesti ennen kuin se alkoi lyhennyspuomeilla mennä vähän aktiivisemmin.
Laukassa sama tehtävä oli ihanasti haastavampi. Vaihtelut lyhyestä laukasta pidempään tulivat nopeasti, jolloin hevoseen piti ehtiä vaikuttaa vikkelästi. Nakkea sai välillä vähän nohitella, jotta se muisti taas liikkua rehellisesti eikä säästövaihteella. Laiska se ei kuitenkaan ollut, siltä vain puuttui tietynlainen pontevuus, mikä näkyi erityisesti lyhennyspuomeilla. Ne alkoivat kuitenkin sujua ihan asiallisesti, kun sain Naken heräämään. Sitten pääsimmekin ratkomaan pidennyspuomien haasteita. Nakella on ihan iso laukka, mutta emme silti meinanneet millään yltää pidempiin puomiväleihin. Yritin säätää reittiä ja usuttaa Nakkea, vaan aina jokin kohta tehtävästä meni rämpien. Lopulta tajusin kääntää Nakkea puomeilla koko ajan, jolloin tehtävä alkoi luonnistua. Olin aiemmin unohtanut ratsastaa tien tarkasti, kun keskityin vain ratsastamaan hevosta eteen. Haeskelin tehtävän ulkopuolella myös vähän oikeanlaista laukkaa. Vasemmassa laukassa ilman puomeja Nakke lopulta loksahti ihanasti paikoilleen ja tarjosi sangen kivaa ja sopivan lyhyttä laukkaa. Se pysyi hyvin kuulolla, ja elämä satulassa oli varsin helppoa. Kiva Nakke!
Loppuravissa haeskelin vielä Nakkea ravaamaan rehellisesti. Siinä tuli sitten tunnin toinen loksahdus, kun Nakke otti moottorinsa käyntiin, pyöristyi ja tarjosi oikein asiallista ravia. Välillä se yritti vähän lähteä kiihdyttämään, mutta otti pidätteet kuitenkin vastaan. Olin aika mielissäni, sillä nyt hevonen oli oikeasti herännyt hommiin ja sitä pääsi nohittelun sijasta jopa vähän pidättämään. Tunnista ja erityisesti Nakesta jäi oikein hyvä fiilis. Ratsastus oli parhaimpina hetkinä ihanan vaivatonta ja kevyttä. Tällaisella Nakella treenaisin koulua oikein mielelläni. Täytyypä mennä sillä piakkoin uudelleen, ettei tämä kerta ollut vain tuuria.
