Koulukurssin 5. tunti: pientä parannusta kouluradalla

Sunnuntain toinen ratsastus päätti viikonlopun kestäneen Artsin koulukurssin. Luvassa oli vielä kouluohjelman ratsastus Artsin tuomaroidessa. Me Paven kanssa menimme ohjelman K.N. Special. Verryttely meni aika kehnosti. Pave oli aiemmalla tunnilla tuntunut väsyneeltä, joten yritin ottaa verryttelyn kevyesti, mutta silti jollain tavalla järkevästi. Jäin kuitenkin varomaan liikaa, jolloin en oikein saanut Pavea hereille enkä siitä juuri otetta. Toiveeni ohjelman suhteen oli se, ettemme esittäisi kovin montaa rikkoa. Ne kun ovat useimmiten olleet riesana.

Alkutervehdykseen tulimme linjalle osuen. Pysähdyksessä ja liikkeelle lähdössä oli pientä hirveilyä. Näistä numeroksi 7. Ensimmäinen loiva kiemura oli tieltään ok, mutta asetus oikealle ei mennyt kunnolla läpi, numeroksi 6,5. Keskiravilävistäjä meni mönkään, kun hukkasin vasemman jalustimen. Noloa! Jäin sitten paniikissa kaivamaan sitä jalkaan, jolloin en voinut tehdä muuta. Pave reagoi sössimiseeni hirveilemällä, numeroksi 6. Kymmenen metrin voltti oikealle oli ihan ok, numeroksi 6,5. Toinen loiva kiemura meni asiallisesti, numeroksi 7. Lävistäjällä tehty kolmen askeleen käyntisiirtymä venyi parilla askeleella, mutta siirtyminen ravista käyntiin oli yllättävän pehmeä, numeroksi 7. Kymmenen metrin voltti vasemmalle oli kuvioltaan ok, mutta olisin saanut kääntää Paven etuosaa selvemmin, numeroksi 6,5. Voltin lopussa hukkasin sitten taas jalustimen vasemmasta jalasta. Supernoloa! Paniikissa yritin kaivella sitä takaisin ennen kuin kääntyisin siten, että tuomari näkisi sen. En onnistunut siinä, vaan sain jalustimen takaisin vasta pitkällä sivulla. Tässä panikoidessa Pave pääsi taas jännittymään. Käyntiosuudesta numeroksi 6. Pysähdys meni hirveilyn kautta, mutta maltoin seistä tavallista paremmin. Siitä palasimme takaisin vähän turhan hitaaseen käyntiin samoin kuin raviin. Näistä numeroksi 6.

Oikean laukan nostamisessa Pave ennakoi ja jännittyi, numeroksi 6,5. Pääty-ympyrä meni mukavasti, numeroksi 7. Laukkalävistäjällä Pave pudotti raville vähän turhan aikaisin, numeroksi 6,5. Vasen laukka nousi I:stä, mutta hirvimuodossa, numeroksi 6,5. Pääty-ympyrä meni taas asiallisesti, numeroksi 7. Lävistäjä oli kohtuullinen, numeroksi 6,5. Siirtyminen laukasta käyntiin meni usean raviaskeleen kautta, numeroksi 5. Lopputervehdykseen tulimme vähän linjalta ensin sivussa, mutta sille onneksi lopulta päätyen, numeroksi 6.

Varsinaisia isoja rikkoja ohjelmassa ei tullut, joten siihen olin tyytyväinen. Sen sijaan jalustimen hukkaaminen kaksi(!) kertaa oli jotain käsittämättömän noloa. Se sekoitti omat pasmani niin, ettei tosikaan. Tuomarin eli Artsin kommentit olivat seuraavat: "Paljon hyvää pätkää! Vieläkin rohkeammin saat esittää, niin tukeutuminen säilyy vielä tiiviimpänä!" Kiltillä arvostelulla saimme 161,5 pistettä eli 64,6 prosenttia.

Kurssin ja samalla kouluohjelman loppupalautteessa Artsi kehui, että meillä Paven kanssa oli tunneilla hyvää tekemisen meininkiä. Se lämmitti mieltä ja auttoi hälventämään kouluradalla tekemieni mokien aiheuttamaa harmitusta. Pelasimme Paven kanssa kurssilla aika mukavasti yhteen. Itselleni annan kehut siitä, kuinka hyvin maltoin mieleni ja sain keskityttyä hyviin hetkiin. Asenteella kun on iso merkitys tämänkin lajin parissa. Naama mutrulla ei tule mitään muuta kuin pulmia, joten saan edelleenkin opetella vaientamaan angstipuoltani ja opetella iloitsemaan pienistä onnistumisista.

Videosta kiitos Päiville!