Verryttelyssä Pave oli aika hidas ja ponneton. En tiedä, yritinkö sitten lopulta riittävästi herätellä sitä vai ajattelinko ihanneaika-arvostelun takia köröttelyvauhdin olevan riittävä. Lähestymisissä esteille Pave sen sijaan päätti aina itse, mitä vauhtia mennään. Yleensä se lähti vähän kiihdyttämään estettä kohti. Etenkin silloin, kun lähestyminen oli pitkä. Ei hyvä. Ponnistuspaikat kuitenkin osuivat hyvin, mutta olisin halunnut itse päättää vauhdin. Tästä emme päässeet oikeastaan sopuun kummankaan luokan verryttelyssä. Joko Pave päätti vauhdin tai sitten minä jouduin pidättämään sitä ponnistukseen saakka, mikä näkyi vähän töksähtävänä hyppynä. Tänään olimme verryttelyssä vähän hukassa, mikä valitettavasti näkyi radoilla.
Noralle kiitos tästä! |
80 sentin radalle lähdimme myös oikeassa laukassa, olihan rata sama kuin aikaisempi. Yritin nyt laukata vähän sujuvammin, etteivät hypyt olisi niin takkuisia emmekä menisi yliajalle. Ykköselle päädyimme taas vähän lähelle, mutta este ylittyi puhtaasti. Laukka piti korjata taas ravin kautta. Kakkoselle Pave lähti vähän kauempaa, edelleen puhtaasti esteen ylittäen. Laukka tosin piti korjata jälleen ravin kautta. Kolmosen ja nelosen suora linja meni nyt asiallisesti neljällä askeleella. Laukka pääsi sammumaan kaarteessa viitosena olleelle sarjalle. Pave ratkaisi tilanteen lähtemällä hyppyyn kauempaa, mutta vauhti ei riittänyt. Paven takajalka nappasi a-osalta puomin mukaan, mutta ruuna selvitti välin askeleella ja hyppäsi b-osan puhtaasti. Nappasipa se vielä siinä myötälaukan. Kuutosen ja seiskan kaareva linja meni nyt mukavasti ja puhtaasti. Samoin kasin ja ysin suora linja, joten pääsimme maaliin vähän alusta petraten. Aikamme oli 62,38 eli ihanneajan puitteissa. Tuloksemme oli siis neljä virhepistettä puomista. Sijoituksemme oli 11/16.
Tällainen kisapäivä tänään. Positiivista oli se, että maneesissa tuntui mahtuvan hyppäämään ihan mukavasti. Niin ja se, ettei Pave keksinyt omia liikkeitä tai kirmailuja sen kummemmin. Enkä edes jäätynyt aivan pahasti, vaikka vähän kehtasi jännittääkin. Petrattavaa olisi ollut siinä, että olisin ratsastanut molemmat verryttelyt paljon tarkemmin. Nyt tein ne vähän puolihuolimattomasti, mikä tietenkin näkyi radoilla. Kantapään kautta taas. Ehkä ensi kerralla muistan paremmin.
Videoista kiitos Noralle ja Kaisalle, jotka huolehtivat kisoissa hienosti JKH-tiimin ruusukkeista!