Lauantaina suuntasin
Jetin,
Kaisan ja Vaken sekä viiden muun ratsukon kanssa Tallinmäen maastoon. Lähdimme tällä kertaa reitille, jossa olen käsittääkseni ollut vain kerran. Alkumatkasta pääsimme taivaltamaan paikoin turhan märkää ja upottavaa reittiä, joka onneksi parani, mitä pidemmälle pääsimme. Keli oli kohdillaan, vaikka paikoin tuuli yrittikin puhaltaa viileästi. Eipähän ainakaan ollut niin paljoa ötököitä riesana kuin muutoin olisi ollut.
Reissun aikana otimme pari laukkapätkää, jotka sujuivat mallikkaasti. Jetillä oli virtaa, mutta hienosti se malttoi odottaa ja pitää paikkansa, vaikka selvästi olisi halunnut vähän kiriä. Olimme letkassa siis neljäntenä. Muutoin kävelimme ja ravasimme mukavilla maastopoluilla. Pääsimmepä menemään pätkän kahlatenkin, kun vesireitiksi nimetyllä polulla oli nimensä mukaisesti vettä. Jetti meni kohdan hienosti, vaikka yleensä se tykkää kiertää vesilammikot, jos vain on mahdollista. Ravissa Jetistä löytyi taas se vaihde, jota olisi kiva esittää myös kentällä. Onneksi siitä pääsee kuitenkin nauttimaan edes maastossa. Lenkki oli vähän tavallista pidempi, ja palasimme hyvillä mielin tallille noin puolentoista tunnin jälkeen.
Lenkin päätteeksi oli vielä pieni puuha edessä, sillä keksin haluta pestä Jetin. Ruuna oli onnistuneesti piehtaroinut itseensä sinnikkäitä läikkiä, jotka eivät enää harjaamalla lähteneet. Pääsin tosin itse pesupuuhassa aika vähällä, sillä hommakseni jäi lopulta hevosen suihkutus pesun jälkeen sekä harjan ja hännän selvittäminen. Jopa Jetistä kuoriutui puhdas hevonen! Saa tosin nähdä, millaiseksi se on tässä välissä itsensä ehtinyt piehtaroida. Oli kivaa puuhata taas hevosen kanssa muutakin. Onni on oma vuokrahevonen.
Kuvista kiitos Kaisalle!
