Maanantain Tallinmäen tunnilla pääsimme Jetin kanssa parilta muulta kerralta tutun sijaisopettajan syyniin. Ratsukoita tunnilla oli neljä, ja pääsimme menemään niin sileän treeniä kuin vähän puomeja ja esteitäkin. Olin mielissäni etenkin, kun kuulin tunnilla hypättävän jumppasarjaakin. Se on minulle niin passeli harjoitus hyppyihin mukautumista ajatellen.
Alkutunnista teimme sileän treeniä tehden siirtymiä sekä vapaavalintaisia kuvioita, kuten ympyröitä ja kiemurauria. Siirtymät tehtiin käynnistä pysähdyksiin ja takaisin sekä käynnistä raviin ja takaisin. Opettaja muistutti olemaan heti alusta alkaen sen verran vaativa, että Jetti alkaisi liikkua itse. Pysähdykset olivatkin ihan ok, joskin etupainoisia. Se näkyi puolestaan liikkeellelähdöissä, jotka olivat alussa sangen hitaita. Toistojen myötä sain Jetin pysähtymään vähän kevyempänä edestä, jolloin se myös pääsi siirtymään takaisin käyntiin paremmin. Ravisiirtymisissä oli samanlaisia ongelmia aluksi, kunnes Jetti alkoi herätä ja reagoida paremmin. Ravityöskentelyssä päästin Jetin painamaan ärsyttävän paljon vasemman pohkeen läpi. Olin aika pitkälti hukassa siitä, miten olisin saanut Jetin tältä puolen haltuun, joten liirailimme hyvän tovin menemään. Keljutus yritti kasvaa, mutta sain välteltyä sitä pienillä onnistumisilla.
Ravissa aloitimme puomitehtävät ylittämällä puomeja puoliympyrällä. Ensin puomit tultiin normaalisti keskeltä, sitten molemmista reunoista. Jetti meni puomit muutoin ihan hyvin, mutta ensimmäisellä kerralla ensimmäistä puomia piti töllöttää hidastuksen kera. Onnistuin itse sihtaamaan tiet aika hyvin ja pysymään valitulla reitillä suunnilleen kaikkien puomien yli. Tulimme tehtävää myös laukassa. Väleihin piti saada kolme, yksi ja kolme askelta. Viimeinen pysty nousi lopulta pieneksi esteeksi. Alussa tehtävällä oli haparointia, kunnes löysin tien kuntoon ja sain Jetin sopivaan laukkaan. Taidettiin ottaa yksi mönkimishyppy pikkuesteelle, mutta siitäkin selvittiin. Opettaja kommentoi, etten saisi istua ihan niin syvällä satulassa, vaan olemaan enemmän esteistunnassa tuoden painoa vähän jalustimille. Kommentti oli varmasti aiheellinen, mutta samalla opettelen pois siitä, etten syöksy hyppyyn. Kumpikaan ääripää ei tietysti ole hyvästä, joten kultaista keskitietä etsimään.
Neljän esteen jumppasarja tultiin ensin ihan puomeina kevyttä istuntaa treenaten. Samalla käsien piti myödätä reilusti ja pysyä irti hevosen kaulasta. Kevyt istunta löytyi mukavasti, mutta kädet tahtoivat jäädä vähän paikoilleen. Opettajan hoksautuksen jälkeen sain tuotua niitä paremmin eteen. Jumppasarjan viimeinen puomi nousi sitten ristikoksi, ja tehtävää tultiin edelleen samoin. Homma toimi ihan ok, ja Jettikin oli sopivasti hereillä. Lopuksi tulimme jumppasarjaa muutaman kerran pieninä esteinä. Ensimmäisen esteen edessä oli ravipuomi, joka onnistui hämäämään minua pari kertaa. En nähnyt sille askelta, jolloin jäädyin, ja Jetti joutui möngertämään esteen yli hyvin vaivalloisesti. Opettaja muistutti herättämään hevonen ajoissa ja antamaan sitten olla rauhassa. Samalla tuli komento lyhentää jalustimia. Lyhensin niitä reiällä, ja se auttoi kummasti. Opettaja kommentoi sen auttavan siihen, että saan tuen jaloista enkä joudu ylävartalolla korjaamaan niin paljoa. Jumppasarjalle saimme muutaman toimivan esityksen, mutta olisin kaivannut vielä parempaa onnistumista. Niin ja enemmän toistoja. Aika kuitenkin loppui kesken, mutta nämäkin opit tulivat tarpeeseen.
Sijaisopettajan silmän alla oli taas kiva olla. Kommentteja tuli mainittujen lisäksi myös käsien kantamisesta, kyynärkulman säilyttämisestä ja ohjien lyhentämisestä hieman. Opettaja jaksoi puuttua hyvin näihin ongelmiin tunnin aikana eikä väsynyt korjaamaan niitä. Vieraamman silmäparin läsnä ollessa ratsastan itsekin vähän napakammin, jolloin Jettikin oli tänään ihan kiva. Tietysti terävyyttä olisi saanut olla enemmän, mutta olimme kuitenkin kaukana laiskuudesta. Jumppasarjasta en tietenkään saanut tarpeekseni, vaan haaveilen, että pääsisin sille treenaamaan useamminkin. Pitää muistaa ehdotella sitä aina tilaisuuden tullen.
