Verryttelemään pääsin siinä vaiheessa, kun minua ennen oli vielä neljä ratsastajaa. Ehdin katsoa Peran aikaisemman ratsastajan radan, ja heppaparka tykkäsi vähän kyttäillä etenkin tuomaripäätyä. Verkka mentiin maneesissa kouluradan jättämässä tilassa. En ollut kaikessa muussa hosumisessa suunnitellut kunnolla, mitä asioita pitäisi testata ennen omaa vuoroa. Kokeilin kuitenkin saada Peraa liikkumaan vähän paremmin itse, saada sitä antamaan myöten, seisomaan pysähdykset hyvin sekä peruuttamaan ja siirtymään raviin. Lisäksi pyörittelin vähän aikaa laukkaa ja koetin saada oman istunnan pysymään siirtymisissä takaisin raviin kasassa.
Pera tarjosi mieluusti hitaampaa menoa enkä saanut sitä rehellisesti aktiivisemmaksi. Etenkin peruutuksesta raviin siirryttiin aika nihkeästi. Peruutukset menivät muutaman töksähtävän jälkeen ihan hyvin, mutta olivat kaukana siitä pöllöenergian siivittämästä vauhdista. Laukat onneksi nousivat molempiin suuntiin hyvin, mutta oma istuntani oli taas hakusessa siirtymisessä raviin. Suurimmaksi mietinnäksi verryttelyn pohjalta jäi se, saisinko Peran menemään koko radan suunnilleen siedettävää ravia vai tulisiko menosta epätasaista. Toisena pysähdys, peruutus ja siirtymä raviin mietitytti nihkeyden takia ja itseäni tehtävänä arvelutti laukkalävistäjät ja siirtymät raviin.
Oma vuoroni tuli sopivasti, sillä en arvellut saavani enää hevosesta kummempaa irti. Ehdin kaikeksi onneksi ravailla koko kouluradan ympäri kertaalleen ja huomata, että tuomaripääty ja koulukirjaimet pistivät hevosen kyttäämään. Kehuin hevosta niinä hetkinä, kun se unohti kyttäämisen ja rentoutui ihan hitusenkaan. Lopulta jäin pyörimään yhteen kohtaan odottaen tuomarin vihellystä. Lopulta se tuli ja lähdin matkaan tulevaa ohjelmaa mielessäni kertaillen.
Pysähdys ja tervehdys onnistuivat ihan hyvin. Ravi nousi siitä muutaman käyntiaskeleen jälkeen, ja pääsimme tekemään askeleen pidennyksen lävistäjälle. Mielestäni se meni ihan mukavasti, mutta tuomarilta oli tullut aiheellinen kommentti: lähtee hyvin, hyytyy loppua kohti. Keskityin ilmeisesti liikaa jo siirtymään harjoitusraviin. Olisin kuitenkin voinut tehdä selvemmän eron askeleen pidennyksen ja harjoitusravin välille. Oma istuntani pysyi kasassa ihan siedettävästi. Kiemuraura meni epätasaisesti, kun unohdin hevosen ja keskityin vain kiemurtelemaan. Tuomarilta tuli noottia siitä, että ensimmäinen ja kolmas kaarre olivat pienehköjä, kun taas toinen kaarre oli iso. Suorittamiseen keskittyminen vie kummasti huolellisuudelta mahdollisuuden.
Askeleen pidennys keventämättä uraa seuraten jäi vaatimattomaksi, kun istuntani tuntui huteralta. Pysähdys tuli vähän töksähtäen ja luulen, että olimme paikoillamme yli neljä sekuntia. Peruutus ei lähtenyt ihan ensimmäisestä pyynnöstä, mutta ilmeisesti apuni olivat sen verran huomaamattomat, että tuomari arvioi peruuttamisen sujuvaksi. Toinen lävistäjällä tehty askeleen pidennys meni minusta edelleen ok, mutta tuomari toivoi menoa vielä rohkeammin eteen. Kai se keventäminen toi jonkinlaisen harhakuvitelman siitä, että tämähän menee sutjakasti. Laukannostot molempiin suuntiin onnistuivat hyvin, ja tuomarilta tuli oikean nostosta kehu energisyydestä, mutta toive runsaammasta ylämäkeen nostamisesta. Keskiympyrät sujuivat molempiin suuntiin kivasti, ja olin erityisen tyytyväinen siihen, että tiet niissä olivat hyvät.
Ensimmäisen laukkalävistäjän lopussa en ollut tarkka, ja Pera pudotti liian aikaisin raville. Toisessa puolestaan pääsin hitusen paremmin, mutta istunta vähän levisi, ja pompsahdin selässä. Loppuun tehty ravivoltti meni muuten ok, mutta Peran takaosa jäi sisemmäs. Tätä en itse tajunnut, mutta onneksi tuomari oli sen näkemässä. Muistin ratsastaa tervehdyksen oikeaan kohtaan, ja Pera pysähtyi helposti. Tuomari hoksautti hevosen jääneen oikealle asettuneeksi, mutta pysähdyksen olleen muuten suora ja täsmällinen.
Ja niin ensimmäinen kouluohjelmani oli ohi. Taputin Peraa kiitollisena siitä, että vaikka se radallakin vielä vähän tuijotteli, oli se muutoin riittävästi kuulolla. Olisin toki saanut ratsastaa sitä enemmän rennoksi, mutta tässä vaiheessa oma keskittyminen meni vain seuraavien kohtien muistamiseen ja välillä siihen heräämiseen, että minullahan on hevonenkin matkassa. Yleisvaikutelmaksi opettaja oli kirjannut kommentteina seuraavasti: siisti, tasainen kokonaisuus. Toivoisin vielä lisää tarkkuutta, pientä hienosäätöä teihin. Hyvät taivutukset kulmissa ja kaarevilla urilla.
Videosta kiitos Noralle ja kuvasta kiitos Kaisalle!
