Perjantain Artsin koulutunnille menin Gialla. Tunnin jaoin kahden muun ratsukon kanssa. Pääsimme treenaamaan lyhyessä askeleessa tehtyjä avotaivutuksia tavoitteena ryhdistää hevosen etuosaa ja tuoda sitä ikään kuin takaosaa kohti. Tämän tehtävän avulla haettiin myös lyhyempää ja pidempää askelta.
Avotaivutukset teimme pitkille sivuille. Ensin käynnissä, sitten käynnin ja ravin välillä vaihdellen ja lopuksi kokonaan ravissa. Oikea kierros oli avotaivutuksen osalta minulle helpompi. Gia oli helppo saada oikeaan asentoon. Sen sijaan lyhyemmän askeleen saaminen avotaivutuksessa oli hieman hankalaa. Gia pääsi vähän nihkeilemään pidätteitä vastaan ja yritti astella oman mielensä mukaan. Yritin muistaa tehdä pidätteitä ulko-ohjalla ja istua jämäkästi, mutta taisin halailla sitä sisäohjaa ja olla etukenossa. Sinnikäs yrittäminen toi kuitenkin tulosta, ja Gia lyhensi askelta hetkittäin. Avotaivutukset vasemmalle olivat tosiaan vähän hankalampia. En saanut Gian etuosaa aina siirrettyä uralta sisemmäs. Oma istunta ei oikein alkanut hommiin mukaan, jolloin jäin säätämään ohjilla liikaa.
Avotaivutuksen aikana tehdyt siirtymiset käynnin ja ravin välillä sujuivat vähän vaihtelevasti. Gia tuli aika kivasti ravista aina käyntiin avotaivutuksessa kohtuullisesti pysyen. Sen sijaan käynnistä raviin siirtyminen ja avotaivutuksessa pysyminen ei oikein ottanut onnistuakseen. En saanut säpäköitettyä Giaa siten, että se olisi ollut ensin lyhyessä käynnissä ja siirtynyt siitä lyhyeen raviin. Sen sijaan meillä meni aina melkoinen pätkä pitkästä sivusta ennen kuin sain nohiteltua Gian raviin. Arvelen vahvasti, että avotaivutusta näpertäessä roikuin niin paljon ohjissa, että Gia otti sen jarruttavana apuna myös siirtymistä yrittäessäni.
Tehtävällä lyhyet sivut ratsastettiin ensin ihan tavallisesti rentoutta hakien. Kun tehtävää tultiin kokonaan ravissa, aloimme ratsastaa lyhyet sivut enemmän eteen. Tarvittaessa sai pyöräyttää pääty-ympyrän. Tässä vaiheessa lyhennykset olivat alkaneet mennä paremmin läpi, ja Gia lähti mukavasti vähän isompaan raviin. Sitä ei tarvinnut pyytää, kunhan vain rentouduin ja annoin sen mennä. Oli kiva huomata, kuinka Giaan löytyi sitä tehtävän avulla haettua haitaria.
Työstimme ravia vielä keskiympyrällä oikeassa kierroksessa hakien lyhyempää ja pidempää askelta. Lyhyen ravin hakeminen oli vähän haastavaa, sillä Gia olisi mielellään edennyt reippaammin. Yritin istua sinnikkäästi ja jarrutella ulko-ohjalla sekä rentoutua aina, kun Gia jäi lyhyempään raviin. Mukaan mahtuikin parempia hetkiä, mutta olihan se isomman ravin hakeminen niin paljon helpompaa. Gia ravasi oikein asiallisesti ja oli selvästi mielissään saadessaan edetä piipertämisen sijaan.
Keskiympyrällä työstimme vielä lyhyempää ja pidempää askelta vasemmassa laukassa. Tällä tehtävällä palaset kyllä loksahtivat kohdilleen. Gia tuntui tajuavan homman idean heti ja tarjosi alusta pitäen mainion lyhyttä laukkaa. Se myös pysyi lyhyessä askeleessa kohtuullisesti, ja osasin antaa sen tehdä työn enkä varmistellut liikaa. Enpä muista, milloin viimeksi olen mennyt yhtä lyhyttä laukkaa. Pakko myöntää, että Gia yllätti minut. Luulin, että se haluaa vain paahtaa menemään, mutta niin vain se tuntui tietävän tehtävän ihan itse. Se lyhyt laukka oli kyllä siistiä! Gia ryhdistäytyi ja lyheni sekä tuntui olevan juuri eikä melkein allani. Tein parhaani ja yritin istua niin rauhassa ja hiljaa kuin saatoin, sillä Gia teki osuutensa moitteetta enkä halunnut häiritä sitä. Kun olimme lyhennelleet tarpeeksi, otimme vielä vähän pidempää laukkaa antaen hevosten venyttää ohjan perässä. Gia teki tämänkin asiallisesti.
Loppuravissa jatkoimme eteen ja alas venyttämisen parissa, ja Gia tuntui venyttelevän oikein tyytyväisenä. Olipa tunti. Aivan älyttömän kiva harjoitus ja vielä kivempia sen avulla saadut onnistumiset. Oli kiva huomata, kuinka lyhentämisen jälkeen Gia lähti rennon tasaisesti pidentämään askelta. Gia oli tänään läpi tunnin mukava ja pääosin aika rento. Kylläpä kouluratsastus osasi olla kivaa!
