Tallinmäen viikottainen maneesiestetunti oli tällä kertaa jo lauantaina seuraavan päivän estekisojen takia. Alkukäynnit hoituivat taas näppärästi matkalla tallilta maneesille. Jetillä ei ollut kiire minnekään, vaan se hiippaili menemään. Pääsimme kuitenkin lopulta perille ja saimme aloittaa verryttelyn. Ratsukoita tunnilla oli neljä. Alussa väänsimme tovin koulua, jonka jälkeen otimme muutamia hyppyjä.
Sileän verryttelyssä tulimme keskihalkaisijaa suoraan sekä pyöräytimme kulmiin voltit. Tämän lisäksi teimme ravissa pohkeenväistöä uralta keskemmäs, jonka jälkeen nostimme myötälaukan. Suoraan meneminen onnistui kohtuullisesti. Jetti pyrki lähinnä halkaisijan loppupuolella ennakoimaan tulevaa käännöstä. Voltit sen sijaan olivat alussa melkoisia esityksiä. Jetti pääsi oikomaan sekä hidastamaan. Yritin reipastuttaa ratsua, mutta aika laihoin tuloksin. Pohkeenväistöt sen sijaan sujuivat kivasti. Laukat nousivat myös kohtuullisesti, ja onnistuimme pysymään irti urasta. Vasemmassa laukassa Jettiä sai korjata oikealta vasemmalle, kun taas oikeassa laukassa se meni melko suorana.
Ensimmäinen hyppykuvio oli tulla kaksi kavalettia ympyrän kaarella. Tehtävä tultiin molemmista suunnista, ja kavalettien väli tuli päästä kahdella askeleella. Jetti oli vähän unessa, mutta selvitimme tehtävän toivotusti. Olisin silti toivonut napakkuutta enemmän, mutta en onnistunut pyytämään sitä Jetiltä oikein. Ruuna tuntui olevan kovin nukuksissa. Sain sen liikkumaan pari askelta, jonka jälkeen palattiinkin jo hyytyneeseen hurruutteluun.
Seuraavaksi tulimme pari kertaa S-kiemuran kavalettien yli. Matkaan lähdimme oikeassa laukassa hypäten pienen pystyn. Siitä matka jatkui lävistäjälle, jossa oli kaksi kavalettia innarivälillä. Siitä matka jatkui vielä aiemmassa tehtävässä hypättyjen kahden kavaletin yli. Ensimmäisellä kerralla Jetti jarrutti ensimmäiselle pystylle ja pällisteli sitä kuin se olisi ollut sapelihammastiikeri. Saimme kuitenkin kömmittyä esteen yli. Yritin nohittaa Jettiä, mutta huonosti onnistuen. Lävistäjäkavaletit menivät vähän hitaasti, jolloin oikea laukka ei vaihtunut vasemmaksi. Ehdin korjata sen lennosta. Lopuksi mummoilimme vielä ympyrän kaarella olleet kaksi kavalettia. Toisella kierroksella pääsimme ykkösestä sujuvammin yli, mutta muuten meno oli edelleen aika hidasta. Ehkä hitusen parempaa, mutta sangen ponnetonta silti. Herätyskello ei ilmeisesti ollut pirissyt tätä ruunaa tähän päivään enkä minäkään onnistunut sitä vällyjen välistä kaivamaan päivän puuhiin mukaan.
Lopuksi tulimme vielä vasemmassa kierroksessa muutaman kerran yhden askeleen väleillä olleen ristikon, pystyn ja okserin jumppasarjan. Apuna oli ponnistuspuomi. Jetti tuntui viimein heräävän vähän, jolloin ehdin jumppasarjalla keskittyä pohtimaan liikkumattoman käteni arvoitusta. Sain korjattua sitä hieman, mutta hyvin helposti käteni unohtui paikoilleen. Jetti ei onneksi ole tästä pahastunut, mutta toivoisin voivani antaa sille joka tapauksessa tilaa ihan varmuuden vuoksi. Jumppasarjan okseri nousi lopulta 90 senttiin, mikä ei edes hirvittänyt. Jetti meni epäröimättä siitäkin yli, joten sain taas luottoa siihen, että se kyllä tekee osuutensa. Kunhan siis osaan antaa sille sen mahdollisuuden enkä häsellä hommaa sekaisin.
Loppuraveissa pyörittelimme vielä kahdeksikkoa. Jetti liikkui ihan riittävästi, ja houkuttelin sitä venyttämään ohjan perässä. Tunnin treeni oli juuri sopiva kisavalmistautuminen. Saimme hypätä hieman, mutta ei liikaa, jotta into säilyisi kisoissakin. Jetin pieni hyytyminen tosin huoletti kisoja ajatellen. Toisaalta nämä Jetin yltiörauhalliset päivät ovat enemmän kuin tuttuja. Siksipä päätin olla murehtimatta ja keskittyä kisaverryttelyssä herättämään Jetin oikeasti.
