Juhannusreissun takia vaihdoin torstaisen Helvin ratsastelun jo näin keskiviikoksi. Treeniaiheiksi yhdistelin myötä- ja vasta-asetuksia, siirtymiä, muutamat lisäykset sekä ripauksena laukassa tiistain tunnin istuntaharjoituksen pikakertaus.
Asetuksia tein tiistain treenin tyyliin eli puolet ympyrästä myötämenona, puolet vastana ja askellajeina käynti ja ravi. Asetukset menivät kohtuullisesti, vaikka monissa kohdin epäröin, olinko pyytänyt asetusta riittävästi. Vasta-asetukset tuntuivat menevät melkein myötäasetuksia paremmin, kunhan muistin vahtia, ettei Helvin takapää lähde omille teilleen. Tahtia en kuitenkaan saanut kovin reippaaksi ja pyöristymisetkin jäivät aika pitkälti haaveeksi.
Siirtymiä tahkosin pysähdyksen ja peruutuksen kautta. Helvi nappasi tämän treenin jujun todella nopeasti, joten tässä tulikin tämän kerran suurimmat onnistumiset. Pysähtymiset sekä ravista että jopa laukasta olivat kohtuullisen näppäriä, peruutukset soljuivat aika ongelmitta ja erityiskehun ansaitsevat laukannostot peruutuksen jälkeen. Helvi siirsi peruutuksissa painoaan oikeaoppisesti takajaloille, joten humpsis vain, tamma nosti pienestä pyynnöstä näppärästi laukan. Käsittämättömän kevyttä ja mutkatonta. Kuskin hymy oli taas niin leveä, ettei hetkeen.
Lisäykset testailin lävistäjän avulla ravissa ja laukassa. Polle oli vertynyt niin näppärästi tässä vaiheessa, että ravissa lisäys lähti mukavasti liikkeelle. Olisin halunnut parempaa tuntumaa, mutta se oli tältä päivältä kadonnut matkoihinsa. Laukkalisäykset olivat huippuja ilman tuntumaakin. Hillitysti, mutta energisesti tamma lähti pidempään laukka-askeleeseen pikkuriikkisestä pyynnöstä, huippua!
Istuntatreenit humpsauttelin vikkelästi laukassa. Edelleen käsi pystyssä -keino oli kehnoin ja parhaiten ehkäpä toimi opettajaa uskoen käsi lonkkaa painaen. Annoin Helvin laukata puolipitkällä ohjalla ja tamma jostain syystä tykkäsi tästä. Niin rentoa ja etenevää laukkaa en ole pollelta saanut kaivettua aikoihin ohjat tuntumalla. Helvi pyyhälsi laukkaa korvat hörössä ja nautti selvästi saadessaan laukata omaan tahtiinsa.
Tallilla oli myös uusi ihastuttava olento, sillä yksi tammoista oli varsonut viimein. Voi sitä pientä otusta. Niinhän siinä kävi, että sydän suli jälleen kerran hevosotuksen takia lätäköksi. Se jokin niissä eläimissä vain on.
