tiistai 7. heinäkuuta 2009

Liikkeen edellä ei ole hyvä olla

Kävin korvaamassa jo hyvin ennakkoon ensi lauantain tuntini, jolle en pääse. Lyöttäydyin tiistain aikuis-B:n tunnin joukkoon ja kävipä tuuri, esteitä! Polleksi sattui toisen kerran lyhyen ajan sisään Rolle ja olin varovaisen iloinen, sillä aikaisempi kerta meni sen kanssa ihan kivasti.

Tunnilla keskityttiin istuntaan. Oikein aiheellinen treeni minulle, sillä tunnillakin kertautui se, kuinka olen hypyssä liikkeen edellä eli en yhtään hyvin. Olen aina sukeltamassa esteelle ja pystympi asento tuntuu toistaiseksi hyvin vieraalta. Mutta asento korjaantui kyllä taas hetkellisesti paremmaksi ja opettaja kehotti treenaamaan kevyttä istuntaa ihan missä vain. Taidanpa treenailla tätä osaksi Helvin kanssa.

Ennen hyppyjä laukkailtiin myös kädet sivulla pitkin maneesia. Se oli ihan hauskaa ja antoi luottoa kevyeen istuntaan. Hypyt olivat yksinkertaisia. Kaksi estettä suoralla, jossa koetettiin säilyttää rento kevyt istunta ja samoin kädet. Hyvin meni. Sitten toinen suoran esteistä pudotettiin pois ja otettiin pidemmällä lähestymisellä pysty, jota nostettiin aina kierroksen jälkeen. Tavoitteena oli taas testailla, kuinka asento pysyy erilaisissa hypyissä. Kyllähän se onneksi muutamaan kertaan pysyikin, vaikka Rolle teki pari omituisempaa hyppyä.

Sitten vielä treenattiin sitä, saako laskettua kolme laukka-askelta oikein ennen hyppyä. Tätä mentiin ympyrällä, jossa oli ristikko hypättäväksi. Tässä kohden Rolle vähän laiskotteli ja lähestymiset eivät olleet tasaisia ja laskelmat menivät pariin kertaan väärin. Mutta kun laukka kulki ja kuski keskittyi, menivät laskelmat oikein.

Tunnin lopusta loppuraveissa sai vielä pienen jännityskohtauksenkin. Maneesin lähellä kävi auto kääntymässä ja siitäkös autoja pelkäävä Rolle sai syyn ottaa pikaiset äkkilaukat peilipäätyä kohden. Olin vielä innokkaana nakannut ravin ajaksi jalustimet pois, jotta samalla treenailisin istuntaa. Keikuin vaikka miten selässä ja olin ihan varma, että putoan. Hoin vain "ptruuta" ja jollain ilveellä sain itseni pysymään selässä ja Rolle rauhoittuikin. Huh, se oli lähellä, mutta onneksi oli tuuri mukana.

Alan mieltyä Rolleen. Muistan kyllä, millaisia vaikeuksia minulla on ollut sen kanssa, mutta näinä hyvinä kertoina niitä ei jaksa kaivella esiin. Nytkin tunnilla teimme vähän verryttelyväistätyksiä, niin Rolle toimi hyvin ja kevyesti. Liekö johtunut aiemman tunnin lämmittelystä, mutta kivaa oli. Tätä pollea ratsastaisin mieluusti useamminkin vielä. Vaikka sitten vain testatakseni, kuinka kauan hyvä sävelemme jatkuu.