Ei ollut esteitä omalla tunnilla ja toisaalta ihan hyvä niin, sillä pollevalinta ei olisi moisia ajatellen ollut mielestäni kiva. Sain alleni herkän, mutta kipittelyyn vailla päätä ja häntää sortuvan Mantan. Sillä on oikein miellyttävä mennä, jos sen kipittelyn saa muutettua eteenpäin pyrkiväksi ja tasaiseksi menoksi. Minulla ei tätä taitoa ole, joten tunnilla ehdin turhautua moneen kertaan pidättävien apujeni läpimenemättömyyteen ja siihen, kuinka pollen ylimääräinen intoilu kostautui vauhtia hallitsemattomalle kuskille.
Tunnin treeninä oli jälleen etuosakääntöjen soveltaminen muuhun toimintaan. Tarkoituksena siis, että hevosta aktivoidaan tekemään töitä myös takapäällään. Tähän lähdettiin humputtelemalla kulmat käynnissä ja ravissa etuosakäännösmäisesti. Mantahan oli tässä todella näppärä. Se on ihanan herkkä ja pienestä pohkeen kosketuksesta vei takaosaa haluttuun suuntaan.
Sitten siirryttiinkin tekemään kulmat laukassa. Jos Manta ei pudottanut töksähtelevää laukkaansa raville, se suikkuroi kulman ilman, että sain mitään apua läpi. Opettaja hokikin kerta toisen jälkeen minulle, että ota paljon puolipidätteitä, jotta se asettuu. Välissä Manta kuuntelikin ja meni oikein nättiä ravia, toisaalta taas otti pidätteet niin itseensä, että meni hyvin minimaalista ja hidasta ravia. Tasaisuudesta ei siis tietoakaan. Pari kulmaa laukassa ehkä meni siedettävästi. Jos nekään.
Tämän jälkeen opettaja intoutui vielä testaamaan, kuinka saamme hevoset menemään vastalaukkaa. Tähän avuksi otettiin kolmikaarinen kiemuraura. Opettaja hoksautti jo alussa, että osa hevosista on hieman huonoja tässä ja kuinka ollakaan, Manta oli yksi heistä. Neuvona tuli ottaa kiemurat todella laajoina. Pari ensimmäistä kertaa otin ne tietenkin liian jyrkkinä ja Manta pudotti vastalaukan alkaessa raville. Mutta kun viimein ymmärsin, millainen loiva reitti on, piti Manta vastalaukankin oikein mainiosti. Hyvä tamma se on, jos vain kuski osaa.
Joku saisi kyllä kertoa minulle niksinsä, miten Mantan saa kulkemaan rauhallista, mutta vetävää laukkaa ja ravia. Minä löydän tästä tammasta vain sen kipitysmeiningin, joka ei tunnu yhtään kivalta. Eikä siinä menossa oikein ehdi vaikuttaa hevoseenkaan kunnolla, kun sen reagoinnit tulevat vähintään yhtä säpsyillen kuin askellajin kipitys on. Tosin on minulla ollut Mantan kanssa oikein hyviäkin tunteja. Olen tainnut taas tottua vähän tasaisempiin kulkijoihin ja Mantan energia tuli taas yllätyksenä. No, ensi kerralla sitten taas askelia vähän enemmän haltuun.
