Maanantain tunnilla oli viimein puhtaasti koulua. Ratsuni enteilin oikein, Silviirahan se sieltä tuli. Kuuden ratsukon tunnilla pääsimme tahkoamaan siirtymisiä. Alkuverryttelyssä haimme asetuksia läpi käynnissä ja ravissa sekä laukkasimme lyhyet pätkät molempiin suuntiin.
Tunnin kuviona oli koko kentän kahdeksikko. Pääty-ympyröitä sai pyöräyttää oman mielen mukaan useamman ennen kuin vaihtoi suuntaa lävistäjän avulla. Siirtymisiä työstimme niin askellajien välillä kuin ravin sisällä. Siirtymistreenit olivat aivan nappivalinta Silviiralle, joka tykkää röhnöttää etuosallaan. Siirtymisten avulla sitä sai houkuteltua hetkittäin tuomaan painoa edestä paremmin takajaloille.
Aloitimme tekemällä siirtymisiä käynnin ja ravin välillä. Silviira nojaili vähän tavallista enemmän etuosalla, jolloin sain työstää käyntiä ja ravia ensin yrittäen siirtää Silviiran painoa taaemmas. Siirtymiset käynnistä raviin olivat tänään vähän tahmeita. Silviiraa sai nohitella enkä saanut herkistettyä sitä juurikaan aktiivisemmaksi. Sen sijaan ravissa tajusin valmistella siirtymiset houkuttelemalla Silviiraa enemmän takaosalle, jolloin siirtymiset käyntiin menivät tasaisemmin. En myöskään jäänyt jarruttamaan loputtomasti, vaan muistin hellittää, jolloin ravia seurannut käynti lähti etenemään ihan hyvin.
Seuraavaksi teimme siirtymisiä ravin sisällä askelta lyhentäen ja pidentäen. Minä tosin keskityin alussa vain lyhentämiseen. Jäin tekemään lyhennykset aika varovaisesti ja pohjetuen paikoin unohtaen, jolloin Silviira ei aivan tajunnut pyyntöjäni. Olisin saanut rohkeammin lyhentää askelta samoin kuin ratsastaa pohkeella vahvemmin. Tehtävän loppupuolella tajusin tätä yhdistelmää paremmin, jolloin sain Silviiran lyhentämään vähän paremmin. Hurautimme vielä lävistäjille muutamat askeleenpidennykset ravissa. Jos hevosella oli vaatimattomampi pidennys, sai ravia lyhentää ennen ja jälkeen lävistäjän, jotta ero oli selvempi. Päädyin tähän kikkaan Silviiran kanssa. Lävistäjille maltoin lähteä rauhassa ja Silviiran suoristaen, jolloin askeleenpidennys ei tullut yllättäen, vaan vähitellen. Silviira alkoi nopeasti huomata tehtävän idean ja lähti vaatimattomaan askeleenpidennykseen ihan kivasti. Kun vielä sain napattua sen lävistäjän lopussa lyhyempään raviin, olivat suorituksemme ihan asiallisia.
Lopuksi ehdimme työstää laukkaa pääty-ympyröillä sekä tehdä lävistäjillä siirtymisiä laukasta raviin. Laukassa Silviira kiirehti ensin, mutta hetkittäin sain sen malttamaan. Yritin istua mahdollisimman vakaasti ja niin sanotusti takajalkojen päällä, jotta Silviiran olisi helpompi ryhdistäytyä. Välillä se väläyttikin hyvää ja vähän lyhyempää laukkaa, ja kehuin sitä paljon. Lävistäjillä sain kiinnittää taas suoruuteen huomiota, sillä Silviira pyrki vähän vinoksi. Siirtymiset laukasta käyntiin se teki kuitenkin oikein kivasti. Sain vähän lyhennettyä laukkaa ennen siirtymistä, jolloin Silviira siirtyi raviin aika pehmeästi ja kiireettömästi. Ravia sai vähän tarkkailla siirtymisen jälkeen, jotta Silviira ei alkanut taas kiirehtiä uutta laukannostoa ajatellen.
Loppuravissa annoimme hevosten venyttää eteen ja alas. Silviira oli taas kiva. En oikeasti tiedä, mikä tässä tammassa on, mutta kovasti siitä tunnun tykkäävän. Tällä kertaa sitä sai työstää alussa vähän enemmän, mutta siirtymisharjoitukset olivat meille kyllä oikea työkalu. Etenkin laukan hyvät hetket sekä laukasta raviin tehdyt siirtymiset ilahduttivat kovasti. Silviiralla pitää taas päästä treenaamaan ja pian!
