Norjalaispolle nimeltä Rappen oli sattunut nimeni kohdalle lauantain tunnille. Aiheena oli avo- ja sulkutaivutusten kaltaisten liikkeiden hyödyntäminen ympyrällä sen pienentämiseen sekä isontamiseen.
Tunti alkoi vapaamuotoisella lämmittelyssä ravissa. Pyörittelin Rappenin kanssa voltteja ja koetin saada sitä asettumaan. Ei mennyt ihan nappiin ne, mutta paljon paremmin silti kuin Hessulla viimeksi. Ravissa opettaja huomautti muutamaan kertaan, että hevoselle pitää saada enemmän liikettä. Ei siis nopeutta, vaan sitä, että takajalat oikeasti tekevät töitä. Tähän apuna oli pienten pidätysten ottaminen samalla, kun pohkeet pyysivät eteenpäin. Meno parani aina, kun muistin huolehtia pollen liikkumisesta.
Lämmittelyn jälkeen jakaannuttiin kahdelle ympyrälle. Kuviona oli sulkutaivutuksen kaltaisesti ensin pienentää ympyrää ja avotaivutuksen kaltaisesti kasvattaa se jälleen isommaksi. Totta kai kuskin pää meni harjoituksesta sekaisin ja välillä sai pysähtyä miettimään, mitä taas pitikään tehdä. Mutta kun muisti pelasi, toimi Rappenkin oikein nätisti. Ulko-ohjasta olisin saanut tosin ottaa enemmän ajoittain pidätteitä, jotta polle ei olisi yrittänyt jäädä pyörimään jalkojensa ympärille. Muutoin Rappen on oikein mainio näissä tehtävissä, sillä se toimii pienillä avuilla jäämättä silti kahlaamaan tervaan.
Laukassa ei ollut muuta kummempaa harjoitusta kuin rytmin löytäminen ja asettaminen. Tunsin istuntani olevan taas normaalia vähän parempi, mutta sitten puolestaan annoin Rappen kaahottaa enkä saanut sitä asettumaan oikein. Opettaja ohjeistikin hidastamaan menoa lantion liikkeellä ja pidätteillä. Kas kummaa, alleni ilmestyi näillä ohjeilla paljon tasaisemmin ja rennommin kulkeva hevonen. Vielä kun asetukset olisivat löytyneet, meni olisi ollut mainiota.
