Keskiviikko, kouluvääntöä ja pollena juuri se, jolla en sen aikaisemman käyttäytymisen perusteella olisi halunnut mennä aikoihin. Jussihan se siis oli. Olin pitkään kahden vaiheilla siitä, vaihdanko pollen esimerkiksi vapaana olleeseen Tapsaan, mutta minut sitten vakuuteltiin pollen rauhallisuudesta ja päätin myös itse olla joskus muutakin kuin nynny.
Harjoituksena oli myötä- ja vastataivutuksia sekä vastalaukkakaarteita. Vasta-asetukset menivät aika kivasti Jussin kanssa, ja se teki harjoituksessa niin kuin oli toivottua eli pyöristyi mukavasti pätkittäin. Polle kulki myös kohtuullisen aktiivisesti ja pakko myöntää, että jopa tykkäsin mennä sillä.
Käynnin ja ravin jälkeen testailtiin taivutuksia kevyesti myös laukassa. Siitähän polle otti kierrokset. Maltilliset etu- ja takapään pienet nostot ja omaa tuitarointia. Säikähdin totta kai, mutta jollain ihmeellä sain tarmosta kiinni ja komensin pollea vain eteenpäin. Siitähän se taas lähti liikkeelle ja sain vielä yksityislaukkakierrokset opettajan komentaessa ottamaan homma omiin käsiin tempon vaihteluilla. Pollehan alkoi taas kuunnella minua, joten se pulssi laskeutui katosta vähän normaalimpiin lukemiin.
Seuraavaksi tehtiinkin vastalaukkakaarteita. Homma lähti liikkeelle pieneltä voltilta, johon hurautettiin laukkaa. Siitä jatkettiin pitkää sivua kohti loivassa vastakaarteessa ja josta vielä kaarrettiin kertaalleen vastalaukassa toiselle voltille. Sitten oltiinkin jo myötälaukassa. Jussin laukka on huippua. Sen saa kerättyä hyvin kasaan, mutta silti sen energia ja ponnu eivät katoa minnekään. Siitä olikin helppoa pyöräyttää pieni voltti ja vastalaukkakaarteet menivät oikein nappiin! Tässä vaiheessa kuski oli jälleen kerran hymy korvissa selässä. Jussi palkitsi kyllä kaikki odotukseni täysin. Tiedostin kyllä tässäkin vaiheessa istuvani myös sellaisen pollen kyydissä, joka saattaisi vaihtaa hyvät suoritukset sekoiluun, mutta ei se hyvää mieltä enää estänyt.
Todella kiva tunti oli, ja Jussi nosti aavistuksen pisteitään listallani.
