Lauantain tunti, ja arkiopettaja vuorossa viikonloppuopettajan lomaillessa. Pollena kukas muukaan kuin Kaapo. Yhdistetyllä tunnilla oli jälleen C- ja B-tasoiset sulassa sovussa ja aiheena puomeja. Tavoitteena oli saada hyvät reitit, sopivat askelmäärät sekä kokeiltiin jälleen vaihtaa laukkaa.
Näitä asioita testattiin parin puomin suoralla sekä kavalettien avustuksella. Kuulostan rikkinäiseltä levyltä, mutta pakko on taas todeta, että missäs ne jarrut olivatkaan muualla kuin hukassa. En saanut kuutta tai seitsemää askelta puomien väliin, vaan sekä lyhennyksessä että pidennyksessä humpuuttelin viidellä menemään. Pyh ja pah minua. Ei pitäisi voida olla näin vaikeaa tämä ratsastaminen, mutta en vain käsitä, mitä teen väärin. Pidätteet eivät mene läpi, ja hevonen ottaa vauhdin omiin kavioihinsa. Ehkäpä luovutan liian helpolla ja tyydyn matkustajan osaan.
Kavalettien avustamana kokeillut laukanvaihdotkaan eivät ihan täysin menneet nappiin, mutta mukaan taisi mahtua pari onnistunutta kertaa. Ohjaus kärsi pariin kertaan, ja polle pääsi luistamaan omaan suuntaansa. Kumma homma, että yhden asian muistaessa unohtaa ainakin kaksi muuta.
Täytyisi oikeasti alkaa pureutua tähän vauhtiongelmaan. Kaapo on oikein kiva hevonen, joten uskon, että meno paranisi entisestään omalla osaamisellani. Ehkä voisin ruinata sitä yksityistuntia tai sitten keskittyä tunnilla oikein kunnolla.
Tänään käynkin vierailevana tähtenä tunnilla korvaamassa tältä lauantailta peruuntuvan kerran. Enpä usko, että herra Kaapo on tällä kertaa valikoitunut polleksi. Kouluvääntöön toiveissani olisi tamma nimeltä Manta. Toivotaan, että arpaonni on puolellani.
