keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Hevonen vs. ratsastaja 2-0

Koska en pääse tämän viikon lauantain tunnille, korvasin sen kerran olemalla vieraileva tähti tiistain B-tunnilla. Polleksi oli valikoitunut hapannaama-Mortti, joka kiukkuili taas reippaasti karsinassaan. Tällä kertaa sain lentävistä takajaloista huolimatta ujutettu suojat paikoilleen, mutta satuloinnin ja suitsimisen ajaksi tallimestari näki parhaaksi tulla auttamaan. Alkaa mennä jo naurettavaksi tämä, että annan hevosten pompotella minua ihan miten sattuu. Miten tästä arkuudesta pääsee eroon? Kuinka viestitän hevoselle, että kiitti, mutta huono käytös riitti? Apua?

Itse tunnin aiheena oli etuosakäännösmäiset kulmat sekä väistättäminen. Mortti liikkui hyvin tahmeasti ja siitä intoutui puskemaan oman mielensä mukaan. Etuosakäännökset eivät tuntuneet luonnistuvan käynnissä oikein millään ja ravissakin samaa ajatusta kulmissa käyttäen aika heikosti. Kraah.

Käyntiväistössä jatkui sama piruilu. Puskemista ja vänkäämistä pyyntöä vastaan. Vaikka kuinka yritin suoristella hevosta, niin aina se onnistui pullahtamaan jotenkin pois paikoiltaan. Pienellä tsemppauksessa sain piirun verran siedettävämpiä pätkiä, mutta kyllä siinä sai taas purra hammastaan osaamattomuutensa takia. Positiivisena yllätyksenä tuli raviväistö, jossa polle liikkui paremmin ja kumma kyllä totteli aika paljon paremmin pyyntöjä. Kyllähän se niin on kuin opettaja sanoikin. Jos hevonen ei toimi suoralla siinä askellajissa kuin missä harjoitusta tehdään, ei se toimi varmasti muutoinkaan. Niinhän se meni. Käynnissä en saanut hevosta liikkumaan kunnolla, joten sillä oli aikaa ja tarmoa piruilla minulle. Mutta ravissa se liikkui näppärästi, jolloin myös työntekokin tuli kuuloon.

Laukassa tehtiin lopuksi pari porrasväistöä pitkältä sivulta keskemmäs. Tämä sujui Mortin kanssa melkein kuin vettä vain. Pieni pyyntö ja niin polle harppasi muutamia askelia keskemmäs ja suoristui pienellä pyynnöllä. Kelpasi kyllä humputella selässä, kun yhdenkin kerran sille tunnille sattui yhteistyön pätkä.

Vieläkin se jaksaa yllättää, ettei kaikkien hevosten kanssa menemään niin samalla meiningillä kuin sitä kuvittelisi. Vaikka pitäisihän se tajua, eri hevonen, erit tavat toimia. Pian pitäisikin suunnata taas tunnille. Kouluvääntöä olisi ja toivelistani voisi olla Manta, Rappen ja yllättävästi Pera. Katsotaan, kuinka heppatytön käy.