perjantai 1. toukokuuta 2009

Istuntaa kohdilleen

Ei sattunut polletoiveeni kohdilleen, vaan minulle oli laitettu entinen unelmaesteratsuni eli Pera. Epäluottamuslauseemme toistemme välillä väistyi tämän tunnin ajaksi hivenen, vaikka kuskia pelotti enemmän kuin muilla polleilla hyppääminen.

Tunnilla oli jälleen erinomainen aihe: istunta. Tätä treenattiin kahden alussa puomeina olleella suoralla, lopussa esteinä. Alussa tultiin ravissa ja ensimmäisten puomien jälkeen vaihdettiin käyntiin ja ennen toisia puomeja tuli taas olla ravissa. Tämä kaikki heti ennen ensimmäisiä puomeja varten noustussa kevyessä istunnassa. Muuten meni kivasti, mutta käynnistä raviin siirtyminen pudotti minut kevyestä istunnasta turhan monta kertaa. Ei vain ollut tukeva asento. Sitten toiset puomit nousivat ristikoksi ja puomien jälkeen nostetun ravin tuli esteellä vaihtua laukaksi. Pari kertaa meni höpösti, mutta nousihan se laukkakin lopulta kannustuksen kera.

Istuntakin parani, kunhan taas maltoin nousta sieltä kaulalta makoilemasta ja muistin, että minun tehtävänä on kantaa kädet, ei lepuutella niitä hevosen harjassa. Sittenpä puomit muuttuivat pystyesteiksi ja nyt sai jo lähestyä laukassa. Tärkeintä oli taas pitää kunnon istunta ja tuoda hevonen esteelle tasaisesti ja suoraan. Tämähän sujui ihan kivasti eikä Pera edes mutkitellut esteelle tullessa. Ehkä olin jotenkin vakuuttava ja sen verran rauhallinen, ettei polle piitannut alkaa vaikeilla. Tosin yksi hyppykerta valahti stopiksi esteelle, mutta se oli niin ihanan rauhaisa pysähdys, ettei ollut mitään ongelmaa. Aivan kuin harjoituksena olisi ollutkin se, että juuri ennen estettä tulee pysähtyä laukasta. Toisella kierroksella hyppy sujui taas kivasti. Oli mukavaa.

Pera tosin pomppasi pariinkin kertaan isompia hyppyjä ja taas tuli palkinto: istuntani pysyi vakaasti eikä edes juuri hirvittänyt. Jopa opettaja kehui sitä, kuinka istuntani piti niissäkin hypyissä. Tunti meni siis aika kivasti, ehkäpä olin jo lähiaalloilla Peran kanssa. Mukavahan sillä on hypätä, kun vain itse luottaa itseensä ja vielä hevoseen. Hiljalleen siihen suuntaan olen taas Perankin kanssa menossa. Kiva ekstratunti oli, kannatti käydä.