sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Paluu maanpinnalle kouluväännössä

Sunnuntain toinen tunti vierähti jälleen kahden ratsukon tunnilla Kaisan kanssa tulevia koulukisoja varten harjoitellen. Ratsukseni olin pyytänyt Peran, jolla ajattelin tahkota tämän kevään koulukisat. Tämän tunnin perusteella ajatukseni tosin romuttuivat hieman, mutta toisaalta onhan tässä aikaa vielä treenata. Opettaja rajasi maneesista meille mukavasti kouluradan harjoittelualueeksi. Tunnin aikana ehdittiin treenata kolmikaarista kiemurauraa, voltteja, keskiravia sekä laukkalävistäjiä.

Kiemuraura tahkottiin ensin muutamat kerrat käynnissä. Itselläni oli taas vaikeuksia hahmottaa, milloin saan kiemurat suunnilleen samankokoisiksi. Yritin myös houkutella Peraa rentoutumaan asetuksissa ja pätkittäin tuli onnistumisia. Kaarteissa tosin meno hyytyi hitusen, josta tulikin opettajalta kommenttia. Ravissa Peran pyöristäminen ei tahtonut onnistua millään, vaikka kuinka yritin. Opettaja yritti neuvoa parhaansa mukaan, mutta jotenkin tuntui, ettei hevonen ollut kuulolla enkä saanut annettua sille oikeanlaisia apuja. Pohkeeni yrittivät sentään vähän, mutta jotenkin en saanut koko hevoseen otetta. Ravissakin sujuvuudesta tuli parannustoivetta, ja muutamia kertoja sain vähän toimivampaa menoa. Oma istuntani tykkää kuitenkin levitä niin pahasti, että jään mieluusti himmailemaan hitaampaan menoon. Kumpihan rokottaa pisteitä koulukisoissa enemmän: hevosen hitaus vai kuskin huono istunta?

Keskiravia treenattiin pitkällä uralla keventämättä. Opettaja neuvoi hakemaan hevosta jo lyhyellä sivulla vähän säpäkämmäksi, jotta keskiravin koittaessa sen voisi vain päästää etenemään. Heikko istuntani pääsi kiusaamaan tässäkin kohtaa. Aluksi keskiraviyritelmäni olivat onnettomia, kun välttelin hytkymistä satulassa. Sain kuitenkin jossain kohden Peraa hereille, jolloin keskiravi lähti aika vaivatta vain hevosen päästämällä. Vielä kun saisin Peran keskiraviin pyöreänä, niin ravi tasoittuisi eikä oma pakkani hajoaisi niin pahasti. Istuntarääkkitreenit olisivat siis jälleen enemmän kuin paikallaan.

Laukkakuviossa laukka nostettiin aikaisintaan lyhyen sivun keskeltä, mutta viimeistään kulman jälkeen koittaneen ensimmäisen kouluratakirjaimen kohdalta. Sen jälkeen pitkän sivun keskelle pyöräytettiin keskiympyrä ja laukkaa jatkettiin toisen pitkän sivun ensimmäisen kirjaimen kohdalle. Siitä lähdettiin laukkalävistäjälle ja harjoitusraviin pyrittiin siirtymään lävistäjän päättäneen kirjaimen koittaessa. Aluksi laukat nousivat hieman ponnettomasti, jolloin opettaja neuvoi tekemään nousseen laukan jälkeen vielä toisen nostoavun, jotta Pera lähtisi aktiivisemmin liikkumaan. Vinkki auttoi, mutta onnistuin muutamia kertoja vielä nostamaan laiskan laukan. Ilmeisesti valmisteluni olivat heikot. Keskiympyrä sujui molempiin suuntiin ihan hyvin, ja hetkittäin sain Peraa laukassa rennoksi. Hetket olivat tosin kovin lyhyitä, mutta sentään sain edes sen verran rentoutta haettua.

Laukkalävistäjän lopussa oli ensin ongelmia siinä, että Pera pudotti ennen aikojaan raville. Syynä oli toki kuski, joka alkoi miettiä mielessä raviin siirtymistä ennen aikojaan. Siirtymät alaspäin olivat myös melkoisen töksähtäviä, mikä levitti istuntapakkaani entisestään. Lopulta ymmärsin keskittyä ajattelemaan raviin siirtymisen paljon myöhemmässä vaiheessa, jolloin saimme yhden nappisiirtymän ilman ihan kauheaa töksähdystä. Helpommalta suunnalta itselle tuntui oikea kierros, mistä lie sitten johtuen.

Tunnista jäi melkoisen epävarma fiilis. En saanut Peraan otetta oikein missään muussa kuin käynnissä, ja siinäkin hevonen tuntui jäävän jotenkin tyhjäksi. Kuulemma Peralla muutkin enemmän menevät ovat tuumanneet samaa siitä, että hevonen jää helposti sellaiseksi. Yritin omasta mielestäni aktivoida takapäätä hommiin, mutta liekö sitten yritys todellisuudessa ollut pyöreä nolla vai päästinkö puolestaan hevosen venymään niinä hetkinä etupäästä? Tämä mysteeri ei selvinnyt. Tämän kerran pohjalta ja sen, että Peralla on ilmoittautunut jo kaksi muuta kuskia kisojen B-kouluohjelmaan, vaikuttaa siltä, että starttaamme ruunan kanssa kiltisti saman helpon C:n kuin viimeksi. Ehkä olen sitten keväämmällä valmiimpi kokeilemaan sitä B:täkin.