Ravissa etuosakäännöksistä tuli valtaosan ajasta epäonnistuneita pyörähdyksiä. Etenkin oikeassa kierroksessa Potter ei lotkauttanut korvaakaan pidätteilleni, vaan puski oman mielensä mukaan. Vasemmassa kierroksessa sain sitä vähän paremmin kuuntelemaan, mutta ei sekään suunta kovin mairittelevasti mennyt. Suurin ongelmani oli se, etten saanut Potteria ennen etuosakäännöskohtaa kootumpaan ja lyhyempään raviin, vaan se puskutti oman mielensä mukaan, jolloin pidätteet eivät menneet läpi ja kulmat hurahtivat ohi vailla ajatustakaan etuosakäännöksestä. Huoh, on se vain niin helppoa unohtaa se vähänkin osaaminen.
Etuosakäännösten jälkeen siirryttiin kahdeksikolle humputtelemaan laukanvaihtoja ravin kautta. Tässä hommassa meillä toimi yhteistyö Potterin kanssa ihan kivasti. Aina siis, kun sain sen pudottamaan laukan raville. Muutaman kerran herra olisi halunnut puksutella vastalaukassa ilman mitään ongelmia. Onnistuneilla kerroilla sain laukan nopeasti raviin ja parin raviaskeleen jälkeen nousi suunnan mukainen laukka kivasti. Pisteitä sentään jostain asiasta kotiin!
Lopuksi pyörittelimme kahdeksikkoa vielä käynnissä ja ravissa hakien hevosta taas pyöreäksi tuntumalle. Käynnissä tein jotain hyvin oikein, ja Potter loksahti paikoilleen nätisti ja myös pysyi siellä aika hyvin. Pienillä korjauksilla sain taas ruunan oikeinpäin, jos se oli alkanut katsella maisemia. Ravissa onnistumiset eivät olleet niin suuria, mutta tällä kertaa sentään muistin kokeilla menoa muussakin kuin yhdellä ohjanpituudella. Sain Potteria kohtuullisesti venyttämään kaulaansa, mutta paremminkin olisi toki voinut mennä. Käynnin onnistumiset kuitenkin pistivät etuosakäännösten mokat unohduksiin, joten tunti sai ihan hyvän lopetuksen.
