perjantai 8. heinäkuuta 2011

Jotain hyötyä tahmakavioisuudesta

Perjantaina kipusin sitten Mortin selkään ratsastamaan tallin kesäkauden päättävän tunnin. Seuraavan kerran omalle tallille pääseekin vasta päivää vaille viiden (!) viikon päästä. Melkoinen tauko. Ehkäpä pitää hypätä jollekin ekstratunnille syystuntien alkaessa tai sitten vain malttaa odottaa omaan tuntiin saakka.

Tunnin aikana treenattiin pohkeenväistöä, siirtymiä käynnistä laukkaan ja takaisin sekä kiemuraurilla asettelua. Mukavan monipuolinen treenipaketti. Ensimmäisenä vuorossa oli pohkeenväistö pitkän sivun alusta keskihalkaisijaa kohti. Kun keskihalkaisija oli tavoitettu, jatkettiin sitä lyhyellä sivulle saakka ja kurvattiin takaisin alkuun tekemään väistö toiseen suuntaan. Käynnissä väistöt olivat aika helppoja, mutta melkoisen tahmeita. Yritin nohitella Morttia liikkeeseen, mutta se ei oikein innostunut asiasta. Olin kuitenkin tyytyväinen siihen, että se kuitenkin väisti ihan hyvin enkä itse jäänyt niin pahasti ohjiin kiinni.

Ravissa Mortti yritti vähän puolestaan kipittää väistöä karkuun, joten sillä kertaa sain ottaa pidätteitä ja koputella pohkeella väistöä aikaiseksi. Homma helpottui niinä lyhyinä hetkinä, kun sain oman istunnan kuntoon ja pidätteet läpi. Olisin kuitenkin toivonut paljon reippaampaa askellusta hevoselta, ettei meno olisi ollut niin tihkasta.

Väistöjen jälkeen siirryttiin ympyrälle, jossa tehtävänä oli nostaa käynnistä laukka ja päästä siirtymään siitä takaisin käyntiin joko ilman raviaskelia tai mahdollisimman vähillä moisilla. Kerrankin Mortin tahmakavioisuudesta oli apua, sillä laukat nousivat kyllä pienen nohituksen avulla, mutta siirtymät käyntiin sujuivat vallan kivasti. Alusta asti saimme siirryttyä laukasta aika helposti käyntiin. Väliin saattoi aina vilahtaa askel tai toinen ravia, mutta vastapainoksi saimme myös ihmeen helppoja vaihdoksia käyntiin. Pakko myöntää, että olin hämmästynyt. Mutta olin hyvin tyytyväinen kuitenkin, sillä oli kiva onnistua tehtävässä.

Seuraavaksi mentiin loivaa kiemurauraa molempia pitkiä sivuja myöten. Tavoitteena oli asetella ja taivutella hevosia pyöreäksi. Mortin sain pyöristymään pätkittäin aina oikealle hyvin, mutta vasemmalle vaati melkoista työstöä. Opettaja ohjeistin antamaan aina toiselta puolelta vähän periksi, jotta polle uskaltaisi mennä pyynnön mukaisesti. Yritin toteuttaa tätä, mutta jotenkin tuntui, että Mortti toimi paremmin, kun ulko-ohja pysyi vähän jämäkämpänä. Ravissa pyöreyden eteen sai tehdä kymmenen kertaa enemmän töitä ja edelleen vasemmalle tökki vähän enemmän. Kovalla yrittämisellä sain pollen aina hetkeksi antamaan periksi siihenkin suuntaan.

Lopussa opettaja pyöritti meitä kahdeksikkoa kentällä käynnissä ja halusi nähdä jokaisen hevosen pyöristyvän. Meillä Mortin kanssa jatkui sama meno eli pätkä väärinpäin, pätkä oikeinpäin. Yritin kovasti keksiä, miten saisin pyöreyden jatkumaan pidempään, mutta valaistumista ei tullut. Opettaja oli kuitenkin ilmeisesti menoon tyytyväinen, kun en kuullut korjauskehotuksia.

Varsin mukava tunti Mortin kanssa. Vaikka polle olikin vähän tahmakavio, sain siitä pätkittäin menemään hetken hyvin. Olihan se myös mukava laukata tällä herralla, sillä kun on melkein keinuhevosen laukka. Siinä kelpaa istua mukana.