keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Huippua menoa!

Olipas kerrassaan kiva tunti, kun alla oli nuorekas herra nimeltä Rappe. Tunnin aiheena oli asettaminen sekä pienet pätkät vastalaukkaa.

Asettamisen saloihin perehdyttiin ajattelemalla pääty-ympyrää enemmän kuusi- tai kahdeksankulmiona. Eli hevosta ei koko ajan pidetty asettuneena, vaan aina tasaisin väliajoin pyydettiin asettumaan, muut ajat annettiin kulkea suorassa. Rappe on kiitollinen ratsastettava, että kunhan kuski pitää ohjat käsissä ja rentoutuu, tekee polle saman perässä. Siksipä ympyröille asetukset menivät hienosti, kuski muisti pitää kätensä oikeissa kohdin sekä myödätä ja kas kummaa, alla oli nätisti asettuva ja jopa ajoittain pyöristyvä hevonen sekä käynnissä että ravissa! Jännä, miten Rapen kanssa nämä asetukset ovat niin selvää kauraa, mutta sitten taas jollain Mortilla ei onnistu millään. Kuskin, hevosen vai näiden kahden yhteistyön puuttuvuuden syy?

Vastalaukkaa lähdettiin miettimään hyvin kevyesti. Varsinaista vastalaukkaa ei menty, mutta kierrokseen nähden nostettiin "väärä" laukka, jota mentiin pitkän sivun loppuun, siirryttiin raviin, nostettiin myötälaukka ja tehtiin ympyrä, kunnes taas käynnistä homma alusta. Nostot sujuivat ihan hyvin. Pidin Rappen kauempana seinästä, jottei se ennakoisi laukkaa tottumusten mukaan ja annoin yliselvät avut varmuuden vuoksi.

Tämän jälkeen lyhyeltä sivulta katkaistiin kulma ja suunnattiin pitkää sivua kohden vinosti, mutta hevonen suorassa. Tästä nostettiin vasen laukka ja hurruuteltiin taas pieni matka. Tässä kohden kuski töpeksi. Yritin nostaa laukkaa hevonen vinossa ja sehän ei yllättäen onnistunut. Hevonen suoraksi, selvemmät avut ja kas, niin nousi pyydetty laukka. Vielä olisi saanut keskittyä siihen paremmin, että laukka nousee suoraan käynnistä ilman raviaskelia. Mutta hyvin nousi ne muutamat kerrat, kuten piti.

Rappesta jäi tosi hyvä fiilis. Esteillä se ei ole suosikkini, mutta koulussa sillä on kiva mennä. Eteenpäinpyrkivyys ja herkkyys tekevät siitä oikein mieluisan ratsun. On mukava voida keskittyä omien apujen ja myötäysten huomioimiseen ennemmin kuin siihen, että ylipäänsä saa hevosen liikuttelemaan jalkojaan. Rappe vei pisteet kotiin ja ansaitsi ahkeroinnistaan leipäpalasen, jonka otti vastaan tietenkin höristen. :)