Jaahas, kesälaiskuus on iskenyt vuorostaan. Tässähän on tainnut hurahtaa ohi kolme ratsastusta ilman merkkiäkään selostuksesta. Teenpä siis tiiviin kertauksen.
Keskiviikko 27.5.
Olin nirso ja vinguin itselleni ihan toisen pollen kuin listassa luki. Alun perin minulla olisi ollut Tapsa, mutta sillä kertaa ei yhtään huvittanut ottaa sitä tervakaviota ja harmitella, kuinka tunti menee hukkaan omien taitojen puutteessa. Siksipä huomasin, ettei Rappen ole ollut kuin yhdellä tunnilla ja manguin sen itselleni.
Tunnin aiheena oli hevosen pyöristäminen. Tähän keskityttiin eniten kulkemalla käynnissä ja ravissa ympyrää, jonka sisälle tehtiin ajoittain pienempi ympyrä. Aina pienimmästäkin myötäyseleestä hevonen palkittiin isoeleisellä myötäyksellä. Rappen pyöristeli itseään välissä oikein mallikkaasti, jopa ravissa, mutta olisi voinut mennä paremminkin, jos kuski vain olisi osannut. Tavallisillakin tunneilla hyvät kuskit nimittäin saavat Rappenia kulkemaan nätisti helposti. Minä en edes sitä varten suunnitellulla harjoituksella.
Laukassa meillä oli taas vähän ongelmaa. En saanut pidettyä Rapsukkaa laukassa kunnollisesti, vaan ravipätkiä ehti mukaan turhan monta. Yritin muistella toisen opettajan neuvoa siitä, kuinka Rappenia tulee kannustaa, mutta samalla vaatia kantamaan itsensä. No, ensi kerralla paremmin, kun nyt ei niin sujunut. Muuten todella hyödyllinen treenin aihe, vaikka koulukiemurat ovatkin mielestäni usein tylsiä.
Perjantai 29.5.
Helveilyä jälleen. Yritin ottaa vähän oman tuntini antia itsenäiseen harjoitteluun. Ympyrähommaa kokeilin, mutta tuulinen ilma säpsytti pollea ja päätin siirtyä maneesiin. Siellä onneksi oli treenaamassa vain yksi ratsukko, joten sekaan sopi mainiosti.
Maneesissa jatkoin ympyräpyörittelyä ja välissä Helvi hoksasi jujun, mutta en tätäkään hallinnut kunnolla. Lopuksi otin taas vähän laukkatreeniä ja kas kummaa, löysin Helvistä laiskan laukan! Laukka ei pyörinyt läheskään kunnolla, mutta pitkille sivuille usutusten kera vauhtia sentään vähän löytyi. Muuten esimerkiksi pääty-ympyrät tahtoivat tupsahdella ravin puolelle. Lieköhän kesä ja kuumuus väsyttäneet pollea?
Keskiviikko 3.6.
Polleksi sattui Allu ja harmitti. Puhkurista kärsivä reppana köhii toisinaan niin pahasti, että pahaa tekee ratsastaa ja vaatia siltä asioita. Allu on ihana poni, mutta jos ratsastaminen tuntuu vain toisen kiduttamiselta, ei siitä voi nauttia. Olisinpa rikas. Ostaisin Allun pullaponikseni pölyttömään ympäristöön ja kävisin sen kanssa silloin tällöin rauhallisia maastolenkkejä. Muun aikaa se saisi olla paijattavana ja pitää seuraa muille hevosilleni. Näissä tilanteissa sitä aina miettii, milloin hevonen on siinä kunnossa, että lopettaminen olisi parempi vaihtoehto. Ihmismaailmassahan sairaita pidetään hengissä koneilla usein tilanteesta riippumatta, mutta eläinmaailmassa piikkiä sataa paljon helpommin. Liekö hyvä vai huono?
Tunnilta mieleen jäi laukkatreeni, jossa tehtiin isomman ympyrän jälkeen pienempi ympyrä sen sisälle. Allu teki aika kivasti nämä, mutta laukka olisi voinut olla reippaampaa. Tämän jälkeen humputeltiin vielä ravissa ja tehtiin väistätyksiä pitkältä sivulta pois ja takaisin. Alluhan oli hyvin näppärä tässä ja pienillä avuilla väistätti pyytämääni suuntaan. Hieno ponihan se on. Harmi, ettei hienous estä ikäviltä sairauksilta.
Perjantai 5.6.
Jälleen Helveilyä. Jouduin pomppaamaan tarhasta pois aidan taakse turvaan, kun tarhassa ollut uusi heppa oikoi arvoasemaansa lämppärille. Ei onneksi kolhineet toisiaan, pelkkä luimuili ja potkut ilmaan riittivät. Helvi tosin tympääntyi uuden pollen uhitteluun ja kävi luimuilemassa sen kauemmaksi. Sitten tamma päättikin pakoilla minua ja käppäili aina kahden lämppärikaverinsa taakse piiloon, kun lähestyin päitsien kanssa. Höpö tamma.
Tunnin aikana treenasin käyntiä aika paljon. Kulmat menivät etu- ja takaosakäännösten kanssa siten, että kulmaan tultaessa pysähdyin, käänsin, pysäytin ja jatkoin siitä. Pysäytystreeniä sen takia, kun jarrut ovat hukassa. Ja kas kummaa, Helvihän alkoi pysähdellä jo ihan kivasti.
Tästä jatkoin siirtymistreeniin. Ravista seis mahdollisimman nopeasti, peruutusta muutama askel ja pian taas raviin. Tätä oli aika ilo tehdä. Pysähdykset löytyivät kohtuullisesti ja peruutukset vielä paremmin.
Seuraavaksi treenasin laukkaa. Toinen ratsukko oli jättänyt kaksi puomia suoraan linjaan, joten tämähän antoi mukavan mahdollisuuden testata laukan vauhtia. Omalta tunniltani otin kahden ympyrän treenin mukaan. Helvillä oli taas laiskaa laukkaa. Kirjasin tämän huomion ylös tallivihkoon ja huomasin, että samaa se on tehnyt muillakin. Tallin omistaja jutteli vähän, että seuraavat ruoan riittävyyttä ja jos Helvi on väsynyt, se saa lisää rehua. Jospa johtuisi tästä ja heppa piristyisi annoksen kasvaessa. Ympyrähomma oli siis aika usuttamista, jotta laukka säilyi. Puomeille sain kuuden laukan välin hyvin, viiteen piti hoputtaa, mutta onnistuihan sekin lopulta. Ottikohan Helvi tunnin aikana kerran oman kevyen spurtin ja parasta siinä oli se, ettei se enää tuntunut niin nopealta.
Tunnin lopuksi tein myös käynnissä ja vähän ravissa samaa väistöhölkyttelyä kuin omalla tunnillani. Käynnissä Helvi pyöristeli itseään todella hienosti! Ravissa olisi ollut vielä työstettävää kuskilla, mutta sentään väistöt osuivat siinä askellajissa osin kohdilleenkin.
Tänään olisi ensimmäinen kesän ekstratunneista. Kuljen nyt kesän ajan lauantain aikuis-C/B:llä. Mukavaa päästä toisen opettajan oppiin ja toivottavasti kesän aikana kahden tunnin ansiosta tapahtuu kehitystäkin. Jos näin onnellisesti käy, voisin syksylläkin investoida tällaiseen puuhaan. Kolme kertaa viikossa ratsastusta, mikä ihanuus!
