perjantai 21. lokakuuta 2011

Ptruu, polle

Perjantain tunnilla oli jälleen vuorossa koulua, vaikka olin viime kerran puomitunnin jälkeen vähän haaveillut esteiden koittavan tällä kertaa. Ratsukseni oli merkitty pitkästä aikaa Kaapo. Blogista oli näppärä tarkastaa, että tästä ruunasta oli ollut lomaa hieman päälle viisi kuukautta. Kaapoa olin muiden ratsastamana ehtinyt seurailla, ja se näytti toimivan aika mukavasti.

Tunnin ensimmäisenä treeninä oli kääntyä lyhyeltä sivulta keskihalkaisijalle, pyöräyttää keskikohdassa voltit molempiin suuntiin ja jatkaa siitä suorana lyhyelle sivulle. Volttien aikana haettiin asetuksia läpi ja suoritushetkinä koetettiin tuntea, josko hevonen oli johonkin suuntaan vinkkaralla ja korjata sitä sen mukaan. Tehtävä aloitettiin käynnissä ja yllätyin, miten paljon Kaapo puski oikealle. Olin näiden kuukausien aikana jo unohtanut tällaisen. Vasemmalle volttien teko oli siten helpompaa, mutta en silti saanut asetuksia helpommalle puolelle kovin mainittavasti läpi. Oikealle tehty voltti vaati melkoista työtä, ettei Kaapo olisi koko ajan pienentänyt ympyrää puskemalla sisään. Yritin koputella sisäpohkeella, mutta en saanut hevosesta muuta reaktiota kuin kiihdyttämisen.

Ravissa kuvion suurimmaksi ongelmaksi tuli hevosen kipittämisen estäminen. Kaapo tykkäsi tulkita kaikki pohjemerkkini vauhdiksi. Sain olla tekemässä melkoisesti pidätteitä, että polle oli yhtään kuulolla. Oikeaan kierrokseen puskemista estivät kohottavat pidätteet sisäohjasta, mutta en edelleenkään saanut hevosta yhtään hellittämään sieltä. Suoristushetkinä huomasin, että pollen etuosa tahtoi valua oikealle, mutta meno oli kohtuullisen helposti korjattavissa. Unohdin kuitenkin korjaushetkissä olla myös tukevana toisella puolella, jolloin välillä tuli vähän mutkittelua.

Seuraavaksi pyöräytettiin täyskaarto lyhyen sivun alusta ja pitkälle sivulle päästyä jatkettiin pohkeenväistöä. Aluksi asetus oli ulos ja kun väistöt sujuivat, vaihdettiin asetus sisälle. Siitä sitten hyvällä hetkellä nostettiin myötälaukka ja pyöräytettiin päätyyn ympyrä. Kaapo teki väistöt kohtuullisen kivasti ja asetuksetkin sai menemään toivotusti. Laukannostot väistöstä onnistuivat paljon paremmin vasemmassa kierroksessa. Polle tosin lähti samantien kiihdyttelemään, mutta muuten kuitenkin toimi pyydetysti. Oikeassa kierroksessa väistöissä oli vähän vänkäämistä, jolloin en saanut hevosta kuuntelemaan ja myötälaukan sijasta nousi ravikiihdytyksen kautta väärä laukka. Pääsimme opettajan syyniin ja monen epäonnistuneen kerran jälkeen sain lopulta hevosen sen verran kuulolle, että saimme myötälaukan. Tosin tarvitsin raippaa avustukseksi, jotta polle nosti laukan eikä lähtenyt vain kiihdyttelemään raviin.

Loppuravit mentiin kolmikaarista kiemurauraa. Kaapolla tahtoi olla vähän vauhtia, jolloin sain taas jarrutella melkoisesti. Hiljalleen tajusin alkaa antaa kunnolla myöten hidastushetkinä, jolloin Kaapo alkoi rauhoittua raviin. Ihme ja kumma kyllä sain hevosta pyöristymään aina oikeassa kierroksessa, vaikka se olikin hevoselle vaikeampi. Pätkittäin sain Kaapoa myös venyttämään ohjan mukana. Tunnista jäi itselle kehno mieli, sillä hermostuin turhan hyvin niinä hetkinä, kun polle yritti kipittää oman mielensä mukaan. Omalla hermostuneisuudella lietsoin puolestaan hevostakin häseltämään. Kaapo kuitenkin väläytti välissä kivoja pätkiä, joten jos vain keksisin, miten saan puolestaan tämän hevosen hidastamaan toivotusti, voisi sen kanssa olla ihan kivojakin kouluvääntöhetkiä. Jäin tosin miettimään, ettei meistä taida tulla esteille uutta dreamteamia, ei ainakaan ilman niitä jarruja.