lauantai 18. syyskuuta 2010

Kohtuullisen helppoa menoa

Koska sunnuntain oma tunti jää välistä kenttäkisojen katsomisreissun takia, piti se tietenkin ratsastaa sisään näin lauantaina. Tallille mentäessä hoin toivepollelistaani päässäni, ja tällä kertaa se jopa auttoi. Manta-tamma oli pistetty ratsukseni.

Tällä kertaa tunnilla tehtiin asettamista ja taivuttamista volttien sekä avotaivutusten avulla. Manta oli tuttu reipas kipittäjä, joten sain keskittyä vaatimaan siltä vähän pidempää askelta. Vaikka tällä hevosella on se kuuluisa oma moottori, en saanut tammaa ratsastettua pyöreäksi kuin muutamina käynti- ja ravipätkinä. Onneksi se ei jäänyt harmittamaan, sillä muutoin tunti meni kivasti.

Kuviona oli pyöräyttää noin pitkän sivun puoleen väliin voltti, jossa haettiin asetusta ja muistettiin myös myödätä sisäohjasta, ettei veto jäänyt päälle. Voltilla valmisteltiin myös se, että siltä palatessa pitkälle sivulle saattoi siirtyä avotaivutukseen näppärästi. Harjoitusta tehtiin sekä käynnissä että ravissa. Manta on ihana ratsastettava, koska se toimii hyvin pienillä avuilla. Tästä seurasikin mukavasti se, että avotaivutukset sujuivat nätisti molemmissa askellajeissa. Kuskikin jopa muisti pitää monena avotaivutushetkenä katseensa menosuunnassa, vaikka muina aikoina sortui tuijottamaan hevosen niskaa.

Opetta keräsi porukan koolle hoksauttamaan sisäohjan käytöstä. Monella (minä mukaan lukien) sisäohja joko muuttui epäsuoraksi ohjasotteeksi tai liian johtajaksi. Opettaja kertasi, että asetukset pyydetään lähinnä puristelemalla sen käden nyrkkiä, jonka puolelle asetus oli tarkoitus saada. Tätä neuvoa totellessa Manta tuntui toimivan paremmin ja arvostavan vähemmän liikkuvaa ohjaa.

Seuraavaksi otettiin laukka, jossa hurauteltiin aina yhdet ympyrät per pitkä sivu. Tarkoituksena oli asettaa aiemmin annettujen ohjeiden mukaisesti ja saada näin tasaisia, hallittuja ympyröitä. Mantan laukka oli vähän epätasaista aluksi, mutta saihan se jalkansa ojennukseen. Tämä tamma kääntyy vaikka kolikon päällä, joten laukkaympyrät eivät olleet sille haastavia. Kuskille pisteet siitä, että katse pysyi taas paljon aikaisempaa paremmin menosuunnassa, jolloin Mantan oli helpompi laukata nätti ympyrä. Laukkatehtävässä ei oikeastaan kummemmin ollut ongelmaa. Tietenkin tamma vähän intoutui päänsä heilutteluun aina välillä, mutta sain sen kuriin kohtalaisen vikkelästi.

Loppukäyntien aikana hain vielä tammaa pyöreäksi. Sitä löytyikin koko tunnin edestä, joten siitä olisi ollut mukava jatkaa pollella toinen tunti perään. En käsitä, mitä tein aikaisemmin väärin, kun en saanut Mantaa pyöreäksi. Jäin varmaan taas puristamaan huomaamattani. Rentoutumisesta on tullut entistä vaikeampaa, kun nyt sitä kiinnittää tehtävien teon lisäksi myös paljon huomiota hevosen muotoon. Hengittäminen tahtoo jäädä tuossa hommassa toiseksi. Kaiken kaikkiaan kyllä mukava tunti. Hieno tamma se on, vaikkakin välillä vähän innostuu päänsä kanssa ja karsinassa haluaisi joskus narskutella satulan mieluummin palasiksi kuin saada sitä selkäänsä. Opettajalta taisi tulla tunnin aikana pääosin kehuja, joten Manta sai taas rapsutuksia ja leipäpalasenkin kiitoksena ahkeroinnistaan.