sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Vasemmalle sujui, oikealle ei

Sunnuntain tunti hurahti esteiden parissa, ja ratsuna oli Poku. Toinen tuntilainen tarjoutui auliisti vaihtamaan pollea, mutta Poku vei kuitenkin Hessusta voiton. Mieluummin menen oikealle jyräävällä hevosella kuin vähän säikkyvällä tapauksella. Omat hermot eivät vielä kestä lisäjännitystä.

Kun pollet oli verkattu pyörittelemällä ravissa ympyröitä päätypuomien yli, siirryttiin hyppelyihin. Aluksi hurautettiin pääty-ympyrä ensin puomin, myöhemmin kavaletin yli ja jatkettiin siitä kahden ristikon suoralle. Myöhemmin ristikot nousivat pystyiksi, ja lopussa toinen okseriksi. Toisen esteen jälkeen pyöräytettiin vielä toinen pääty-ympyrä, jolla oli myös alussa puomi, myöhemmin kavaletti. Sama kuvio tehtiin oikeassa ja vasemmassa kierroksessa.

Oikeaan kierrokseen meno pääty-ympyrällä oli hirveää. En saanut Pokua tottelemaan sisäpohjetta, joten se puski sisälle, ja lähestymiset puomille/kavaletille olivat sitten kehnoja. Siitä päästiin kuitenkin aina yli, jonka jälkeen piti yrittää usuttaa pollea vauhtiin ja samalla komentaa pysymään suorana eikä liiraamaan oikealle. Ensimmäisessä lähestymisessä Poku imaisi oikein kunnolla esteelle, jolloin tultiin liian lähelle, ja hyppy oli töksähtävä. Väliin piti saada viisi askelta, ja nehän saatiin, mutta ei niin sujuvasti huonon alun takia. Kahdella muulla kerralla pääty-ympyrällä ei tapahtunut parannusta, mutta sain Pokun hyvin ekalle esteelle, jolloin toinen sujui ongelmitta. Mutta sitten polle puski taas oikealle eikä kuski ehtinyt korjata. Piti siis ravin kautta katsoa suunta puomille/kavaletille ja jatkaa siitä. Mutta kaikeksi onneksi oikea kierros otettiin alta pois, niin ei jäänyt paha maku suuhun.

Vasempaan kierrokseen ei ollut puskemisongelmaa, vaan lähinnä vauhtia olisi saanut olla enemmän alussa. Poku vain nyrpisteli puomille ja kavaletille eikä viitsinyt laukata pääty-ympyrällä juuri nimeksikään. Mutta kun se bongasi esteen edessään, kuskin tarvitsi vain pitää itsensä kasassa ja antaa hevosen tehdä hommat taidolla. Poku on juuri tuosta esteelle imemisestä ja ainakin sen omasta mielestä taitojensakin puolesta kiva estehevonen. Kunhan kuski vain osaisi kontrolloida oikeaa puolta ja saada vauhtia myös ilman esteitä. Vasemmalle homma meni kivasti ja suoralla olleiden esteiden väliin piti saada neljä askelta. Ei mitään ongelmaa. Poku teki hommat hyvin, ja kuski oli sangen tyytyväinen selässä.

Lopuksi otettiin vielä oikeassa kierroksessa kavaletilla suunnanmuutos vasempaan ja siitä sitten okseri-pystysuora. Kaarre kavaletille oli taas huono, sillä koko tunnin aikana en ollut saanut sisäpohjetta Pokulle selväksi. Laukka jäi vaihtumatta, mutta vasen laukka nousi onneksi nopeasti ravista. Tästä eteenpäin ei ollut mitään ongelmaa. Poku oli syttynyt kunnolla ja oli mielissään. Okseri ylittyi nätisti samoin kuin pysty perässä. Kuskin istunnassa ei ollut ongelmaa, kädet myötäsivät ja katse pysyi eteenpäin. Hiphei näistä onnistumisista.

Tunnista jäi hyvä maku suuhun, vaikka alussa oikealle puskeminen ja vauhdin puute tahtoivatkin nyppiä. Tuntuu, että olen tullut Pokun kanssa esteillä kunnolla takapakkia tai sitten aika on vain kullannut muistot muista hyppykerroista. Poku saa pisteet siitä, että se itsekin luottaa omiin taitoihinsa, tykkää hommasta ja innostuu esteistä. Vielä kun saisin oikean kierroksen kuntoon ja vauhdin omiin nimiini, olisi Poku minulle mitä mainioin hyppelykaveri.