Aaltokankaan koulukurssin toiselle päivälle sain toisena polletoiveenani olleen Ekstaza-tamman eli Essin. Tamman säkäkorkeus on noin 166 senttiä, ja tallin sivuilla sitä kuvataan reippaaksi ja sopivan herkäksi ratsuksi, joka voi välillä nostella hassusti takajalkojaan kukkopatin takia. Nuoruudessaan tämä 10-vuotias tamma on kisannut kenttää, ja koulupuolella sen taidot riittävät helppoon A:han ja rataesteillä 110 senttiin.
Tämän päivän tunnin teemana jatkui perusratsastaminen, tällä kertaa siirtymien avulla. Koska kenttä oli edellispäivän tehokkaan sateen takia mennyt vähän mössöksi, ahtauduimme maneesiin alkeistuntilaisten seuraksi. Kurssilla oli tosiaan yhdeksän osallistujaa, joten tila meinasi aina välillä loppua, vaikka yllättävän hyvin kuitenkin mahtui. Siirtymiä tehtiin käynnistä raviin ja takaisin sekä käynnistä laukkaan ja takaisin.
Ennen tuntia olin kysäissyt muilta tallilaisilta, tarvitsisiko Essi raippaa tai kannuksia. Vastauksena tuli, että korkeintaan lyhyttä raippaa, jos sitäkään. Jätin sitten molemmat pois. Alkuverkassa taas ravailtiin ja pyöriteltiin ympyröitä. Essi liikkui aika tahmeasti, joten raippaa tuli ikävä. Yritin sitten keksiä, miten hevosta liikutetaan ilman apuvälinettä, mutta idealamppu ei syttynyt kovin hyvin. Opettajalta tuli jälleen kerran kommenttia liian edessä olevista pohkeistani. Yritin hinata niitä koko tunnin ajan aina taaemmas, mutta oli kyllä tosi vaikeaa. Alkuverkassa Essi asettui ihan kivasti, mutta ei kyllä pyöristynyt nimeksikään. Enemmän jäkitti pää ylhäällä. Koetin saada pohkeilla jotain aikaiseksi, mutta ilmeisesti kovin epämääräisesti. Opettajalta tuli myös alussa noottia liian reippaasta ravista (jota ihmettelin taas) ja siitä, että välillä asetin liikaa.
Käynti-ravi-käyntisiirtymisiin pyysin raipan avuksi. Essille riitti pari huomautusta, jolloin raipan saattoikin jättää matkasta. Tämän jälkeen tamma heräsi vähän paremmin liikkumaan. Käynti-ravisiirtymät onnistuivat kivasti niinä kertoina, kun muistin vaatia tamman aktiiviseksi ensimmäisestä raviaskeleesta alkaen. Ravi-käyntisiirtymät menivät alussa melkoiseksi hiippailuksi, ja muistin alkaa ratsastaa niitä piirun verran paremmin vasta opettajan huomautettua asiasta. Hoksin myös, että alaspäin siirtymisissä nytkähdän eteenpäin. Ilmeisesti haen vartalolla pysäytysvoimaa ja heilahdan sitten edemmäs, kun hevonen siirtyykin ajateltua aikaisemmin. Tein kyllä rehellisesti töitä vatsalihaksillanikin, mutta huomasin silti olevani melkoisesti ohjan varassa. Tein myös sen huomion, että jarruttaessa onnistuin useasti jännittämään itseni irti satulasta. Lisää ongelmia korjattavaksi, joten istunnan treenailu etenkin jarruttamisessa ei tekisi yhtään hullumpaa.
Käynti-laukkasiirtymät onnistuivat pääosin kivasti, kun muistin valmistella noston. Essi nosti aika mukavan laukan luullakseni useimmiten ilman raviaskeleita ja laukassa oli tosi mukava istua. Siirtymät tehtiin vain pääty-ympyröillä, joten ympyrää vaihtaessa ehti työskennellä käynnissä. Ilmeisesti laukka toi toivottua virtaa tammaan, sillä aloin saada sitä kulkemaan oikeinpäin hetkittäin jopa suoralla. Hevosessa tapahtui niinä hetkinä hurja muutos alkupuolen menoon verrattuna. Se keveni edestä, mutta pysyi tuntumalla ja otti avut mukavan herkästi vastaan. Laukassakin taisin kerran tai pari saada sitä vähän rennommaksi, jolloin opettajaltakin tuli kehuja.
Laukka-käyntisiirtymät tahtoivat alussa valua vähän pitkiksi. Ilmeisesti oma istunta oli sen verran sekaisin, ettei hevonen tiennyt, mitä tarkalleen halusin. Opettaja ohjeisti siirtämään hevosen takapäätä vähän sisemmäs alaspäin siirtymisessä. En tehnyt tätä niksiä kovin korostetusti, mutta pienesti sen käyttäminen auttoi kyllä hyvin. Sain koottua itseni muutaman kerran kasaan, jolloin Essi siirtyi laukasta aika kivasti muutamien raviaskelten kautta käyntiin. Olisi pitänyt olla jämäkämpi ja saada ne muutamat raviaskeleet pois, mutta itsensä kokoaminen tuntuu olevan vielä suuri haaste.
Loppuraveissa en saanut tammaa ihan niin hyvin oikeinpäin kuin käynnissä, mutta kyllä meno oli vähän parantunut alkuraveihin verrattuna. Loppukäynneissä hain tamman vielä pyöreäksi ja pakko myöntää, että tämä heppa nousi Aaltiksen pollelistan ykköseksi tämän tunnin perusteella. Essi oli varsin mutkaton hevonen, jota oli ilo ratsastaa, kun sen sai vähän rennommaksi. Miten lie koulukiemurat taipuisivat sen kanssa, mutta ainakin tässä tehtävässä olimme tamman kanssa pätkittäin samoilla aaltopituuksilla. Toivoin opettajalta Essiä seuraavaksikin kerraksi, joten saa nähdä, sattuuko arpaonni kohdalle.
Kiitos videosta Noralle!
Psst! Kiitos Jennin, on estekurssin toisen päivän merkintä saanut pari kuvaa ja videon.
