Aaltiksen koulukurssin kolmantena päivänä oli vuorossa videokuvaus. Järkevästi ajateltuna videolle napattiin jo eilen aloitetut siirtymäharjoittelut. Hevostoiveeni oli mennyt läpi, ja sain mennä toisen tunnin ihanaisella Essillä. Tällä kertaa otin oman kouluraippani mukaan varmuuden vuoksi. Essi liikkui alusta alkaen pääosin kivasti, raipalla taisin hyvin kevyesti huomauttaa parisen kertaa. Alkuverkassa pyöriteltiin taas ympyröitä ja voltteja tavoitteena saada pohjeavut läpi. Eilisen perusteella minulla oli vähän ajatusta siitä, miten tammaa pitäisi ratsastaa. Pyysin pohkeilla liikettä ja olin aika sinnikäs ympyröillä sisäpohkeen kanssa. Uskalsin myös asettaa reilummin myötäyksen muistaen. Hiljalleen Essi alkoi tulla kuulolle ja pyöristymäänkin vähän. Opettajalta tuli jälleen kerran noottia liian edessä olevista pohkeistani. Sinne taakse minä niitä yritin kiskoa, mutta ilmeisen onnettomasti.
Siirtymätreeni ja samalla videointi aloitettiin käynti-ravi-käyntikuviosta. Opettajalta tuli hoksautuksena pyytää ravi aina ensiaskeleesta aktiiviseksi. Essi kulki tässä vaiheessa aina hetkittäin pyöreänä, mutta siirtymisissä se tahtoi aina kadota. Käynti-ravisiirtymät tuntuivat onnistuvan paremmin, kunhan muistin vaatia aktiivisuutta. Siinä pysyin myös itse paremmin kasassa, kun taas ravi-käyntisiirtymissä nytkähdin välillä vähän eteen. Kun tajusin nojata alaspäin siirtymisessä hitusen taakse, sain hillittyä nytkähdykstä, ja Essi vaihtoi käyntiin muutaman kerran ihan kivasti. Mitään suurta ongelmaa ei tässä kuviossa ollut, mutta hiottavaa toki silti. Keskeisimpänä juuri se pohkeiden paikka.
Seuraavana siirtymäkuviona oli ravi-laukka-ravi. Tavoitteena oli saada hevonen aina tasapainotettua ravissa ennen uutta laukannostoa. Opettaja myös hoksautti, ettei sitä laukkaakaan mahdottomasti kannata ottaa, jos haluaa kyetä saamaan hevosen kuulolle muutaman raviaskeleen aikana. Pari kertaa Essi jätti laukannostoapuni huomioimatta, jolloin pieni muistutus raipalla oli tarpeen. Hetkittäin sain tammaa sen verran rennoksi, että ravissa istuminen helpottui. Muutamat nostot menivät myös kohdilleen samoin kuin parit siirtymät raviin. Se tosin edellytti sitä, että oikeasti keskityin omaan istuntaani ennen kuin vaadin hevoselta mitään. Niinä parina kertana sain Essin kivasti laukasta rauhalliseen raviin. Siirtymät olivat myös kohtuullisen vaivattomia noina hetkinä, joten taisin tehdä valmistelut normaalia paremmin.
Lopuksi otettiin vielä käynti-laukka-käyntisiirtymät. Näiden tekeminen oli haastavinta, ja oma keskittyminen tahtoi herpaantua, vaikka kuinka yritti olla skarppi. Käynti-laukkasiirtymä onnistui ihan ok, kun sain hevosen nostamaan sen rauhassa pienoisen pikanoston sijasta. Tässä tapauksessa valmistelut siis olivat jääneet puolitiehen ja varmaan myös annoin hevoselle sellaisen hoplaa-käskyn, jolloin tulos oli tuo. Aluksi luulin laukka-käyntisiirtymien onnistuvan, kunnes opettaja hoksautti siihen tulevan raviaskelia. Ei ilmeisesti montaa, mutta ne muutamat nytkähtävät kohdat olivat siis ravia. Opettaja neuvoi tuomaan hevosen takapäätä laukassa sisemmäs, sillä se auttaisi siirtymässä. En saanut tätä täysin toteutettua, joten siirtymä kärsi hutiloinnista. Ilmeisesti sain yhden ihan kohtuullisen siirtymän, kun opettajalta tuli hyväksyntä ja kehoitus taputtaa hevosta kiitokseksi. Videolta katsottuna siirtymät olivat kuitenkin aika kehnoja.
Koska jokaista ratsastajaa kuvattiin yksitellen, oli omaa vuoroa odotellessa runsaasti aikaa työstää hevosta kentän toisessa päädyssä. En malttanut olla testaamatta pohkeenväistöjä ja avo- ja sulkutaivutusta etäisesti muistuttaneita kokeiluja. Väistöissä tamma jännittyi aika paljon, mutta sain sen hetkittäin rentoutumaan. Muuten se väisti aika kivasti ilman kummempaa mutkittelua. Avonkaltainen meno oli haastavampaa, kun taas sulunkaltainen vähän helpompaa. Takapää tuntui olevan huomattavasti helpommin kontrolloitavissa.
Essi ansaitsi tästä tunnista isot rapsutukset. Se tuntui työskentelevän ihan mieluusti ja olikin aika ajoin varsin kevyt ja helppo ratsastettava. Itselle tosin vetäisin pitkän miinuksen siitä, kuinka hartaasti taas tuijottelin sitä hevosen niskaa. Onhan se tosi nätti silloin, kun hevonen on oikeinpäin, mutta jatkoa ajatellen olisi huomattavasti hyödyllisempää katsoa eteenpäin ja oppia tuntemaan hevosen meno hyvinä hetkinä. Essi nappasi kyllä tämän tunnin perusteella vahvan kärkisijan Aaltiksen suosikkipollelistaltani. Opettajaltakin tuli lopuksi kommenttia, että tamma oli kulkenut hetkittäin aika kivasti. Siksipä rohkenin toivoa Essiä vielä seuraavallekin kerralle. Toivottavasti toive menee läpi.
Videoista kiitos Aaltikselle & Martsi-kuvaajalle.
