Voitte muuten lukaista myös Noran blogista ensimmäisen kerran fiilikset tästä hevosesta.
Tunnin aiheena oli siirtymiä. Harmittelin taas, kun alkukäynneissä ei juuri ehtinyt kuulostella hevosta ennen kuin piti jo alkaa verkata ravissa. Assi oli mukavan reipas, mutta tahtoi elää omaa elämäänsä päänsä kanssa. Välillä se nykäisi sen alas, sitten taas ylös ja kruunasi koko homman venyttämällä sitä eteen. Oma istuntani petti aika lahjakkaasti näinä hetkinä muutamaa kertaa lukuun ottamatta. Parit kerrat sain tamman vähän pyöristymään, mutta sitten ihan tyhjästä se keksi taas viskata päänsä johonkin suuntaan.
Koska en alkuraveissakaan kauheasti saanut sitä hyppysiini, heti perään tehdyt laukkailut olivat kerrassaan surkuhupaisia. Aluksi Assi ei halunnut ymmärtää laukka-apuja, vaan sen sijaan tamma kiihdytti vauhtiaan. Tulipas sitten esitettyä taas huonoa ratsastusta, kun nostamisen sijaan ajoin hevosen laukkaan. Yritin myös kevyellä raipannapautuksella saada laukka-avun perille, mutta tammalla meni herne tästä nokkaan, ja se pisti pienen pukin vastalauseena. Opettajalta tuli ohjeena nostaa kaarteessa laukka. Tämä ei kauheasti helpottanut, mutta kun aloin tehdä laukka-avut hyvin korostetusti, alkoi sekin askellaji löytyä vähän paremmin. Itse laukka oli ihan hyvää ja rullaavaa. Mitä nyt muutamia raville pudottamisia tuli, mutta kuski taisi silloin jäädä vain matkustelemaan.
 |
Siirtymäkuvio meni siten, että ravista siirryttiin lyhyelle sivulle käyntiin, pitkän sivun alusta takaisin raviin ja pienen treenin jälkeen myös pitkien sivujen keskikohdassa käyntiin. Kuviota maustettiin myös pysähtymisillä pitkien sivujen keskikohdassa ja lopulta lyhyille sivuille tehdyillä laukkanostoilla. Käynti-ravi-käyntisiirtymissä sain noottia opettajalta siitä, että Assi jännittyy nostoissa ja lähtee kipittämään. Kuulemma piti osata olla nukuksissa niinä hetkinä. Tulkitsin tuon siten, että istun mahdollisimman rauhassa, valmistelen siirtymät ja annan kevyet avut. Assi ei näistä yritelmistä huolimatta halunnut alkaa kovin rennoksi, vaan kevyet avut eivät tuntuneet riittävän ja välillä käyntiin piti jarrutella tovi. Muutamia kertoja sain ihan kohtalaiset siirtymät, mutta en tietenkään tajunnut ajatella, mitä silloin tein oikein. Pysähdyksissä Assi loisti pari kertaa sen verran, että seisahtui kohtalaisen nopeasti ja jäi rauhassa odottamaan seuraavaa pyyntöä. Kuvissa voidaankin kauhistella hevosen niskan tuijottelemista ja pohkeiden paikkaa.
Laukkasiirtymät tuottivat taas alussa päänvaivaa. Assi tahtoi kipitellä ravissa turhan reippaasti, jolloin jäin jotenkin sätkimään kyytiin vailla järkevää kykyä vaikuttaa hevoseen. Välillä sain hevosta vähän rauhallisempaan raviin, jolloin saatoin yrittää antaa laukka-avut selkeästi. Jos en väärin muista, nousivat laukat oikeassa kierroksessa vasenta paremmin. Syytä tähän en osaa sanoa. Laukasta raviin siirtyminen vaati myös jarruttelumatkaa, vaikka ei tamma mitenkään yli-intoillut laukassa. Kuski vaan ei osannut. Laukkasiirtymiä saatiin kuitenkin muutamat ihan järkevätkin, jolloin yritin muistaa kehua hevosta.
Siinäpä sitten oli tunnin tehtävät. Loppuraveissa yritin vielä saada tammaa vähän rentoutumaan päänsä kanssa sen sijaan, että se viskoisi sitä. Hetkittäin onnistuin, kunnes tamma taas keksi jonkin päänvaivaamisliikkeen ja unohti kuskin. En oikein käsittänyt, mitä noina hetkinä olisi pitänyt korjauksena tehdä. Olisi ehkä pitänyt kysyä. Tunnin alussa oli kyllä olo, että minä ja alle seitsenvuotiaat hevoset ei kyllä sovita yhteen. Omat jarrut olivat jääneet kotiin ja ilmeisesti myös hermot. Moneen otteeseen sain puhista itselleni, että otapas nyt rauhallisemmin. Sentään sen tajusin, että oma hermostuminen ei paranna tilannetta. Ehkä niinä kertoina nuo onnistumisetkin tulivat, kun muistin hengittää ja olla täsmälliseksi.
Assi tuntui kuitenkin muutoin ihan järkevältä hevoselta. Se ei vaikuttanut kovin vinolta tai ei ainakaan puskenut ympyröillä kummemmin. Se myös kääntyi näppärästi ja osasi liikkua ihan itse. Tämän kokemuksen perusteella tamma ei päässyt suosikkilistani kärkipäähän, mutta ehkä ensimmäisen ratsastuskokemuksen perusteella ei kannata lopullista tuomiota vielä antaa. Tamma on kuitenkin tallilla tuore tapaus, joten silläkin kestää oma aikansa kotiutua. Ehkäpä sitä vielä jokin kerta pääsisi testaamaan tätä hevosta uudelleen.
Kuvista ja videosta kiitos Noralle!
