Koska Veronalla oli luvassa rokotus liikutuksen jälkeen, otimme aika kevyen treenailun. Aloitin käynti-seis-käyntisiirtymillä, joissa koetin keskittyä omaan istuntaani etenkin pysähdyksen aikana. Koetin ajatella istuntaani vähän painavammaksi ja tuota auttaakseni hengitin aina ulos pysähdystä pyytäesssä. Parin kerran jälkeen Verona alkoi pysähtyä aika hyvin ilman, että olisin ollut ohjissa roikkumassa. Vaikka pysähdys sujui kivasti, oli tammalle taas aluksi haastavaa jaksaa myös seistä eikä hiippailla itsekseen eteenpäin. Muutamia kertoja saimmekin ihan hyvät pysähdykset, joissa tamma myös seisoi rauhassa paikoillaan. Käyntiin siirtyminen sujui myös, mutta olisin kaivannut siihen vähän enemmän eteenpäinpyrkimystä.
Seuraavaksi pyörittelin sitten ympyröitä koettaen saada hevosta hyväksymään asetukset ja pyöristymään. Tässä huomasin taas sen, kuinka unohdan pitää hevosen ulkopuolen hallinnassa. Etenkin vasemmassa kierroksessa huomasi, kuinka tamma hipsi ulkoa karkuun, kun itse olin niin haltioissani sisäohjalla asettamisesta. Hain sitten vastapainoksi muutamia vasta-asetuksia, jotka vähän auttoivat muistamaan ulkopuolen hallinnan. Hetkittäin Verona myös pyöristyi, mutta karkasi sieltä aika nopeasti pois. Tässä jäikin askarruttamaan pitkään vaivannut kysymys: mitä teen väärin niinä hetkinä, kun pyöreys katoaa tai miten saisin sen pyöreyden palautettua takaisin? Kaikki gurut saavat jakaa viisautensa tämän kysymyksen suhteen.
Testailin myös muutamat pohkeenväistöt. Oikea pohje ja istunta pelasivat tänään paremmin, ja niiden avulla saimmekin ihan kivoja väistöpätkiä, joissa en väännellyt hevosta mutkalle tai kiskonut sisäohjasta. Eteenpäinpyrkimystä toki olisi saanut olla enemmän, mutta olin kuitenkin omaan suoritukseeni tyytyväinen. Kerrankin maltoin olla häseltämättä. Väistö oikealle olikin taas vähän haastavampi. Jostain syystä päästin Veronan puskemaan väistön ohi tajuamatta puuttua asiaan kunnolla. Niin, mitenkäs niiden ulkoapujen käyttö?
Tässä vaiheessa testailin sitten ravia, joka tuntui sujuvan ihan hyvin. Pyörittelin ympyröitä, joilla Verona alkoi jopa pyöristyä ihan nätisti. Itse ravi oli mukavan letkeää, liekö sitten tulosta hevosen antamisesta hieman myöten? Toki sisäinen kouluratsastajani kimitti, että löysää ravia, aktiivisuutta lisää, mutta vallassa ollut raipatirai-ratsastajani viis veisasi, vaikka hiljaa myönsikin kouluratsastajan olevan oikeassa. Pyysin sitten pätkät vähän vauhdikkaampaa ravia, jota kyllä tuli, mutta helposti tamma vaihtoi taas letkeän vaihteen päälle.
Lopuksi pyörittelin vielä ympyröitä ja hain tammaa taas vähän rennommaksi. Homma toimi ihan kivasti hetkittäin, mutta niin se pää vain nousi aina herkästi ylös. Ilmeisesti olisin saanut ratsastaa pohkeilla enemmän ja vahtia, että se takapääkin herää töihin. Omistajalta tosin kuulin, että tamma tahtoo olla kesäisin hieman laiskempi tapaus, mikä kyllä selittää monta ihmettelyn hetkeä. Saa nähdä, kerääkö Verona sitten syksyksi tai talveksi niin paljon energiaa, että laukkaamisen treenailu on taas aloitettava alusta. Toivottavasti ei, alkaisin mieluusti mahdollisimman pian treenailemaan ihan kunnon ajatuksen ja ehkäpä myös valmentajan seurassa.
