Toisen estekurssin päivä 2: teiden ratsastamista ja laukanvaihtoja

Ennen estekurssin toista ja samalla viimeistä tuntia kuskit saivat jumpata itsensä lämpimäksi. Maneesista piti kanniskella puomeja ja tolppia kentälle ja matkaa oli sen verran, että kyllä tuntui ja hikikin puski päälle. Siinä menikin arveltua pidempään, joten hain hirveällä kiireellä Faksin tarhasta, harjasin, varustin ja vein kentälle.

Alkuverkassa opettaja ohjeisti taivuttelemaan Faksia ihan reippaasti, jotta sisäpohje menisi läpi. Polle ei ollut ihan niin jäykkä kuin eilen, mutta en kyllä vieläkään mitenkään kovin onnistuneesti saanut sitä asettumaan saati taipumaan. Vasen kierros oli edelleen tönkömpi puoli, oikealle kuvittelin muutamia kertoja pollen antaneen vähän periksi. Muutoin Faksi ravasi mukavasti ja jopa pidätteitäni kuunnellen. Ihan hyvä alkuverkka muutoin, jos jäykkyyttä ei lasketa mukaan.

Käyn läpi vain radan, jota treenattiin pätkissä ennen kuin se ratsastettiin kokonaan. Tällä kertaa mukana ei ollut ristikoita, vaan pystyjä sekä kaksi okseria. Korkein este taisi olla 60 senttiä. Ei vissiin oltu nyt niin hyviä, että oltaisiin saatu se viiden sentin bonus. Radalla kuitenkin ykkösen ja kakkosen väliin taisi mennä kolme askelta ja kakkosen ja kolmosen väliin neljä. Nelosesteellä piti saada vasen laukka oikeaksi ja järkevä reitti viitoselle ja siitä kuutoselle. Seiskaesteellä vaihdettiin taas vasen laukka oikeaksi ja sihdattiin kasiokserille sekä lopuksi vielä ysiokseri.

Esteet 1-3 menivät ihan hyvin. Ehkä vähän turhan lähelle ykköstä tultiin taas, mutta muuten ei ollut ongelmaa. Myötäyksestä alastulossa oli tullut taas tunnin alussa sanomista, joten keskityin radalla tähän ja onnistuinkin ihan hyvin. Nelos- ja viitosesteen aiemmat reittivalinnat olivat olleet huonoja. Kerran piti jopa kääntää Faksi pois ennen viitosta, sillä muuten olisi menty tolppaa päin. En tajua, miten mokasin tuon niin hyvin. Kerta toisen jälkeen ajauduin oikealle. Radalla en juuri tehnyt parannusta reittiin, mutta Faksi kuitenkin kiltisti vaihtoi laukan, ja viitonen ja kuutonen ylittyivät. Seiskalle tuli hyvä tie ja laukka vaihtui, mutta silti tulimme kasille vähän liian lähelle.

Radan viimeisen esteen eli ysiokserin edessä oli puomi muka auttamassa oikean ponnistuspaikan löytämistä, mutta muistini mukaan melkein jokainen hevonen teki ihan ihmeellisiä hyppyjä siinä. Ne eivät jotenkin tajunneet puomia, Faksi ehkä vähiten. Se kuvitteli voivansa mahduttaa puomin ja esteen väliin vielä jalan, mikä tietenkin oli melkoisen väärä valinta. Radallakin ysille tuli vielä melkoinen pellehyppy, mutta onnekseni olin edes myötäyksessä ajantasalla ja näin polle säästyi taas suun kiskaisulta. Opettaja sanoi hypyn jälkeen, että minun olisi pitänyt rohkaista hevosta esteelle, mutta jäin sitten itsekin kyttäilemään puomia liikaa ja unohdin ratsastaa.

Saimme uusia esteet 4-6, ja tällä kertaa sain ratsastettua nelosen ja viitosen reitin paremmin. Faksi myös edelleen vaihtoi laukan hypyssä. Viitosen ja kuutosen väli meni vähän töksähtäen, joten opettaja komensi ottamaan esteet 1-3 vielä kertaalleen hyvällä vauhdilla. Otin sitten vauhtiajatuksen ehkä turhan tärkeäksi, ja kiihdyttelimme Faksin kanssa puolet kentästä oikein reippaasti. Aloin sitten ottaa ihan liian myöhään hevosta kiinni, jolloin tulimme ykköselle vähän liian lähelle. Sain kuitenkin itseni ja hevosen taas hallintaan, jolloin kakkonen ja kolmonen menivät kivasti. Vähän jäi harmittamaan oma moka alussa, mutta opettaja oli suoritukseen tyytyväinen. Aikakin alkoi loppua, joten siinä oli hyppelymme tällä kurssilla.

Tunnin suurimmat hankaluudet olivat siis nelosen ja viitosen tie sekä ysiokseri. Vauhtia oli tällä kertaa pääosin hyvi, mutta saisin tosin keskittyä jatkossa siihen, että hevosen liikkeelle saamisen lisäksi osaisin ottaa sen oikeaan menoon hyvissä ajoin estettä enkä viime tipassa. Pitäisi myös huomata se, että vaikka otan hevosta vähän kiinni ennen hyppyä, tulisi pidätteiden olla sellaisia, ettei polle jarruta liikaa. Näin saisi karsittua niitä liian lähelle tulleita hyppyjä. Lisäksi saisin opetella hahmottamaan esteiden teitä paljon paremmin, jottei tulisi noin huonoja teitä kuin nyt neloselle ja viitoselle. Ongelman aiheutti varmasti osaltaan se, etten ollut saanut ratsastettua pohkeita läpi oikein.

Tunnin suurimmat onnistumiset olivat Faksin helpot laukanvaihdot, jotka onnistuivat vaivatta hyvällä johtamisella sekä se, että valtaosassa hypyistä olin hevosen kanssa yhtä aikaa eikä istunnastani tai katseestani tullut vieläkään mitään sanottavaa. Aion tulkita tämän niin, että ne olivat tälle tasolle nähden kunnossa. Olin myös tyytyväinen siihen, että tänään saati eilen ei pelottanut tipan tippaa. Lähinnä oli sellainen olo, että lisää tätä, kiitos. Kumma homma, miten sitä ei osaa pelätä vieraan hevosen kyydissä, mutta oman tallin tutuilla polleilla sydän käy ylikierroksilla. Faksista jäi esteillä jäykkyydestä huolimatta oikein hyvä mieli. Polle hyppeli kivasti eikä antanut olettaakaan, että tekisi mitään hölmöä ainakaan näin pienillä esteillä. Kiitos siis Faksille oikein mukavasta estekurssista, joka ei tuonut suuresti mitään uutta ja mullistavaa, mutta vahvisti kuitenkin sitä tietoa, että esteratsastus on vieläkin kouluvääntöä mielenkiintoisempaa.