Kesälomaan sopii enemmän kuin hyvin ratsastelu mielin määrin. Siksipä ilmoittaudun Aaltokankaan ratsutallien kaksipäiväiselle estekurssille hurjalla tasolla eli 50-60 senttiä. Tänään oli sitten ensimmäinen tunnin ja vartin koetus. Ratsuksi oli pistetty Halifax eli tutummin Faksi, joka saapui estetunnille maastolenkiltä. Nettisivujen mukaan 2001 syntynyt ruuna on säkäkorkeudeltaan noin 154 senttiä, koulutustasoltaan he A ja rataesteillä 90 senttiä, ja pollen lahjat ovatkin enemmän este- ja kenttäpuolella kuin kouluväännössä. Ruunaa kehutaan myös reippaaksi ja kiltiksi. Minua vähän nauratti, kun näin Faksin tallustelevan kentälle. Ensin vaikutti siltä, että polle on armottoman kapoisa ja pieni minulle, mutta onnekseni olin väärässä.
Alkukäynneissä Faksi oli aika laiska. Melkein joka toisella askeleella sai pyytää eteenpäin ja oman aikansa ennen kuin polle alkoi uskoa, että nyt pitäisi liikkua. Ravissa mentiin myös alussa hitaammin, kunnes pollen oma moottori alkoi vähän käynnistyä. Pyörittelin voltteja, joilla yritin saada pollea asettumaan. Melkoisen tihkasta oli, mutta kuvittelin, että kyllä se tästä. Aika väärin meni, koko tunnin aikana en saanut asetuksia saati sisäpohjetta oikein millään läpi, jolloin polle tahtoi oikoa kaarteita oman mielensä mukaan. Ravissa menimme myös maapuomeja, jotka oli aseteltu hieman kaartaen. Tarkoituksena oli mennä tasaisesti keskeltä. Reitit meiltä onnistuivat hyvin, mutta kuskille tuli korjauskomentoa siitä, etten valuisi sisäpuolelle tai jäisi sisäohjaan kiinni. Aiheellisia huomautuksia, sillä yrittäessäni saada Faksia jotenkin asettumaan, unohdin tarkkailla omaa asentoani. Tämän tunnin aikana asetusten ja sisäpohkeen läpisaamattomuus ei onneksi aiheuttanut hirveän suuria ongelmia. Hyppelimme nimittäin vain kolmen esteen ja kahden esteen suoria.
Hyppely aloitettiin menemällä kahden esteen suoralta ensin vain ristikkoa ja sitten vain pystyä. Faksin laukka ei ollut pahimmasta päästä, mutta en silti jotenkin osannut istua siinä kunnolla. Seurauksena oli se, että oikean jalan jalustin tahtoi aina valua joko varpaita kohti tai sitten upota liian syvälle jalkaan. Faksi kuitenkin laukkasi muuten kivan reippaasti, ja ongelmana oli enemmänkin se, että polle ei aivan kuunnellut pidätteitäni. Ei se onneksi kaahottanut, mutta olisi aina kivempi, jos voisi luottaa hevosen kuuntelevan kunnolla. Hypyt menivät muuten kivasti, mutta opettaja hoksautti myötäämään enemmän. Se oli vähän outoa, kun esteet olivat kuiten sen verran pieniä, että pienen myötäyksen olisi minun mielestäni pitänyt riittää. Tottelin kuitenkin kiltisti ja myötäsin aika reippaasti.
Seuraavaksi hyppäsimme koko kahden esteen suoran. Opettaja olisi toivonut väliin meiltä kolme askelta, mutta en sitten osannut pistää Faksia oikeaan laukkaan. Saimme sitten pysyä neljässä. Pari kertaa ponnistuspaikka tuli vähän liian lähelle estettä, mutta muuten homma sujui kivasti. Faksin hyppyyn oli helppo mukautua, ja polle meni oikein tasaisesti kohti estettä ja sen jälkeen. Se myös vaikutti tykkäävän puuhasta eikä kertaakaan antanut ymmärtää, että saattaisi kieltää tai väistää esteen.
Kolmen esteen suoralla ristikon ja pystyn väliin piti pistää kolme askelta ja kahden pystyn väliin kaksi. Suoraa hypättiin molemmista suunnista, ja askelmäärät pidettiin samoina molempiin suuntiin välien mukaisesti. Ensimmäisellä kierroksella oikeasta suunnasta ponnistupaikka ristikolle tuli turhan lähelle. Muuten meni ok, joskin opettaja hoksautti, että vielä alastulossa myötääminen oli riittämätön. Tästä en ole tainnutkaan koskaan saada kommenttia, joten keskityin sitten pitämään myötäyksen kunnolla hypyn ajan. Oikeassa kierroksessa ei ollut muuta ongelmaa. Vasemmassa kierroksessa ei ollut suurempia ongelmia, mutta vauhtia taisi olla vähän liikaa, kun opettaja kehotti vähän pidättämään. Tuli vähän tyhmä tunne, kun en ollut yhtään tajunnut vauhtiongelmaa. Luulin kerrankin meneväni sitä vauhtia, mitä radalla kuuluukin. Tasapainotin sitten menoa pidätteillä, jotka menivät ehkä puoleksi läpi, mutta polle hyppeli suoran esteet silti nätisti.
Tämän jälkeen molemmat suorat hypättiin putkeen. Tällä kertaa ainoa moka oli kahden esteen suoralla liian pitkäksi venynyt laukka, jolloin väli kävi vähän lyhyeksi. Neljä askelta siihen tuli ja hyppy lähti läheltä estettä. Olin ajatellut Faksin ponnistavan kolmannen kohdalta, jolloin olimme eri aikaan hypyssä. Sain kuitenkin myödättyä mokasta huolimatta hyvin, jolloin hepo pääsi esteen yli ilman, että olisin ollut suussa kiinni.
Loppubonuksena opettajan sanoja lainatakseni saimme hypätä kahden esteen suoran vielä siten, että pysty oli hurjaakin hurjemmat 65 senttiä. Tässä ei ollut enää mitään ongelmaa. Annoin Faksin laukata, pidätin vähän ennen estettä, ja ponnistus lähti oikein mukavasti. Väli sujahti nyt nätisti kolmella askeleella ja toinenkin este ylittyi vaivatta. Mukava päätös tunnille. Opettaja ei puuttunut istuntaan tai katseeseeni ollenkaan, joten olin tyytyväinen. Myötäyksen ja vauhdin kanssa saisi sen sijaan petrata huomista ajatellen. Opettaja kyseli polletoiveita, mutta tallin hevoskalustoa huonosti tuntevana en osannut toivoa. Huomennakin siis luvassa hyppelyä Faksin kanssa. Muuten ei ole mitään ongelmaa, mutta jos hyppäämme rataa, voi käännöksissä tulla vähän ongelmia. Toivoa sopii, että keksin jonkin tavan kääntyä hevosen kanssa molemmat samaan suuntaan.
