Sulkutaivutuksen kuvio meni niin, että pitkän sivun alkuun pyöräytettiin voltti. Sen jälkeen lähdettiin tekemään sulkutaivutusta lävistäjää myöten, kunnes saavuttiin tötteröllä merkittyyn kohtaan. Siinä pyöräytettiin voltti toiseen suuntaan, josta palattiin lävistäjää myöten sulussa uralle. Eli yhden sivun aikana saatiin tehtyä sulkutaivutus molempiin suuntiin. Käynnissä Pera pyöristyi lähes itsestään ja kulki mukavan rentona. Asetukset menivät hyvin läpi ja pysyivät myös. Sulkutaivutuksissa kuskilla oli alussa taas vähän apujen kanssa hahmottelemista, mutta kun ne löytyivät, meni Pera sulkua hienosti. Tällä kertaa muistin tarkkailla myös istuntaa siten, että painoavut tulivat menosuuntaan. Tämä oli helpompaa vasemmalle mennessä, mutta oikealle sai olla korjaamassa omaa asentoa useampaan kertaan. Pera myös pysyi suluissa aika kivasti pyöreänä ja toimi mukavan pienillä avuilla. Minulle tosin tuotti vähän vaivaa osata myödätä oikealla tavalla, kun jotenkin tahdoin jäädä molempiin ohjiin tällä kertaa kiinni. Opettajan avustuksella kuitenkin tajusin uskaltaa myödätä ulkoa, jotta Pera tohtii taipua paremmin.
Ravissa sulkutaivutus vasemmalle sujui edelleen aika helposti. Sisäinen kouluratsastajani hihkui, kun yleensä raviin siirryttäessä olen onnistunut tyrimään asiat häseltämällä, mutta nyt peräti sulkutaivutus sujui mukavasti. Oikealle tehdessä oli tosin vähän enemmän haastetta. Epäilen, että jatkuvasti ulos valunut istuntani teki pollelle turhaa lisätyötä. Millähän konstilla saisin korjattua tämän ongelman?Opettaja hoksautti pistämään Peralle vähän enemmän poikitusta ja nohittamaan reippaampaan raviin. Olin vähän jäänyt hitaampaan tahtiin, sillä siinä pystyin pitämään itseni hallinnassa. Samalla kuvittelin, ettei kannata kokeillakaan reippaampaa menoa, sillä muuten menee höpöksi. Opettajan kannustamana kuitenkin pyysin Peralta aktiivisempaa ravia, ja tuloksena oli edelleen hienosti sulkutaivutusta tekevä hevonen. Opettajaltakin tuli kehua tästä ja samalla siitä, että sulkutaivutukset sujuivat molempiin suuntiin aika tasaisesti.
Laukassa tehtävänä oli pyöräyttää pääty-ympyrät sekä pitkien sivujen keskeltä pienemmän ympyrät. Laukan tuli olla vähän tavallista lyhyempää. Opettaja antoi ohjeeksi pitää Peraa alussa ympyröilläkin enemmän suorana asettamisen sijaan, jotta se pysyisi tasaisesti tuntumalla eikä jäisi jommaltakummalta puolelta tyhjäksi. Tämä onnistui ajattelemalla, että pelkän asettamisen sijaan pyrkisi kääntämään koko hevosen etuosaa menosuuntaan. Tämä onnistuikin aika vaivatta, ja Pera myös laukkasi mukavan tasaisesti ja rennosti.Opettajalta tuli kehua siitä, että istunta seuraa hyvin laukkaa ja että näyttää siltä, että kyydissä on helppo istua. Siltä se myös tuntui. Pyöreyttä en saanut laukassa Peralta, vaikka kuinka yritin pitää tasaista tuntumaa, asettaa ja myödätä. Yritin myös kasata itseäni vielä paremmin, minkä tuloksena Pera ehkä ainakin ajatteli pyöristymistä tai teki sitä millin verran. Pyöreyden puuttuminen ei jäänyt harmittamaan, sillä vaivaton lyhyempi laukka ja ympyröiden sujuminen saivat jo hyvälle tuulelle.
Kerrassaan hieno tunti. Oli mukava huomata, että Pera työskenteli hyvin kuulolla ja pysyi myös monia hetkiä pyöreänä. Toisinaan Peraa ratsastaessa tuntuu, että se luikertelee vaikka mihin suuntaan, mutta nyt se vaikutti olevan yksi, toimiva paketti. Sisäinen kouluratsastajani oli siis hyvin mielissään, ja aloin jo ajatella, että taidankin startata ensimmäiset koulukisani tällä tallin omalla Uljaalla Mustalla.
