Perjantain koulutunnille minulle oli mukavasti laitettu Pera. Tunnin treeniaiheena oli lyhentäminen tavoitteena saada hevonen vähän kokoamaan itseään ja kulkemaan oikeinpäin. Lyhentämisen tarkoituksena oli myös saada hevonen sen jälkeen kulkemaan rennosti pyöreänä askelta venyttäen. Opettaja korostikin tunnin aikana, että parhaimmat askeleet saadaan heti onnistuneen lyhentämisen jälkeen, kun hevonen pääsee taas itse venyttämään askelta.
Treeni aloitettiin tekemällä lyhennykset käynnissä aina ennen kulmaa ja lyhennyksen mennessä läpi tuli rentoutua ja antaa hevosen liikkua. Alussa sain Peran lyhennyksen sijasta hiljentämään tahtia, jolloin takapää vähän sammui. Opettaja neuvoi käyttämään raippaa tahtipuikkona tarvittaessa. Itsellä kesti vähän aikaa päästä jyvälle siitä, milloin askel lyheni säilyttäen silti hyvän liikkeen ja milloin taas pidätin liikaa. Kulmiin tehtyjen lyhennysten lisäksi pitkälle sivulle pyöräytettiin voltti, jonka ensimmäinen puolikas mentiin normaalisti ja toinen puolikas lyhentämällä. Hiljalleen aloin vähän tajuta, milloin sain pyynnön oikein perille, jolloin Pera pyöristyi varsin kivasti ja teki töitä hyvin. Olisin kuitenkin saanut useampana kertana olla tarkempi pyynnön läpimenossa, jotta lyhentämisen jälkeinen käynti olisi rullannut aktiivisemmin.
Ravissa kuvio pysyi samanlaisena. Alussa Pera tahtoi vähän olla kuuntelematta puolipidätteitä, jolloin sain pyytää tomerammin. Opettaja ohjeisti, että hevosta voi auttaa istumalla vähän enemmän takajalkojen päälle, jotta mahdollinen etupainoisuus häivyttyisi. Pera oli ravissa hitusen malttamattomampi päänsä kanssa, ja se laski ja nosti sitä aika ajoin. Yritin pitää ohjastuntuman tasaisena ja pyytää pohkeilla liikettä, jolloin Pera pyöristyi nätisti. Mutta sitten taas jotain tapahtui ja pyöreys katosi. Oli kuitenkin kiva huomata, ettei hevosessa tällä kertaa ollut miljoonaa liikkuvaa osaa, vaan alla tuntui menevän aika suora, mutkaton hevonen. Hetkittäin lyhennys meni aika kivasti läpi, jonka jälkeen Pera venytti askelta hienosti ja aivan itse. Siinä vaiheessa sain hajua siitä, millaisessa ravissa olisi hyvä mennä esimerkiksi koulukisojen rata.
Laukassa lyhentämistä treenattiin ympyrällä. Pera laukkasi hyvin, ja sain houkuteltua sitä aina hetkittäin pyöreäksi. Avaimena niihin hetkiin taisi olla hyvät pohjeavut ja etenkin ulko-ohja tuella. Eli perusjuttuja, joita tuppaan kerta toisen jälkeen unohtamaan. Oikeassa kierroksessa kuitenkin havaitsin, ettei sisäpohje ollut kunnolla toiminnassa, sillä Pera puski vähän sisälle. Lyhennykset aloitin kuitenkin melkoisen varovaisesti ja muutamat kerrat unohdin niissä pitää pohkeet tuntumalla, jolloin Pera pudotti raville. Opettaja otti meidän syyniin ja vaati lyhentämään kunnolla, sillä Pera oli siinä kuulemma oikein näppärä. Minulla vain kesti taas monta kierrosta ennen kuin sain itseni järjestykseen ja sain pyydettyä lyhennystä järkevästi. Opettajan avustuksella saimmekin melkoisen lyhyttä laukkaa, vaikka hevonen olisi pystynyt vielä parempaan.
Loppuun tehtiin vielä kuvio, joka alkoi vasemmassa laukassa. Pitkän sivun keskeltä lähdettiin pyöräyttämään laukkaympyrä, keskihalkaisijalla siirryttiin raviin ja nostettiin uusi laukka ja pyöräytettiin taas vielä ympyrä. Eli vähän kahdeksikon kaltainen kuvio. Ympyröillä haettiin taas lyhyempää laukkaa, ja Pera meni tässäkin aika mukavasti. Alussa tosin en vain taaskaan tajunnut lyhentää riittävästi, mutta opettajan hoksautuksella saatiin taas parempaa menoa. Siirtymät raviin ja uuteen laukkaan sujuivat ihan ok, mutta olisin kaivannut laukannostoon enemmän tarmokkuutta. Nyt mentiin hitusen raahaten. Innostuin tässä vaiheessa kokeilemaan vapaassa tilassa muutamia laukanvaihtoja lennosta. Yhden kerran tuli puhdas vaihto, mutta muilla kerroilla etupää vaihtoi ensin ja takapää parin askeleen viivellä. Tämä puolestaan nostatti innon siitä, että olisi kiva päästä vetristyttämään Peraa ja hiomaan laukanvaihtoja sujuvammaksi. Ehkä tämänkin toiveen saisi joskus toteutettua.
Tunti hurahti kyllä vauhdilla ohi, kun treeniaihe oli mieleinen. Pera on kyllä mainio ratsu niin este- kuin koulupuolella. Vähän kyllä harmittaa, kun en saa siitä menemään tasaisesti oikeinpäin, vaan noita pään nostamisia sattuu jokaisessa askellajissa vaihtelevasti. Pitäisi keksiä, mitä teen niinä hetkinä väärin, niin pääsisin viilaamaan asiaa paremmaksi.
