Laitoin tällä kertaa alkuverkan ajaksi kannukset, mikä auttoi kummasti saamaan Peraan liikettä. Ravailimme aluksi itsenäisesti, kunnes tulimme kavaletteja ravissa. Pollet saivat nostella kinttujaan ja kuskit keskittyä omaan menoonsa. Pera meni kavaletit kohtuullisen mallikkaasti, kunhan oli aluksi kolistellut niitä muutamia kertoja.
Lyhyen laukassa verryttelyn jälkeen menimme samoja kavaletteja innareina, ja minulla oli melkoisia mukautumisvaikeuksia. En oikein tiennyt, missä asennossa kavaleteilla olisi kannattanut olla, niin olin sitten välillä liian syvällä satulassa, välillä taas kummallisesti keikkumassa. Annoin myös Peran vähän laiskistua, jolloin tulimme ensimmäiselle kavaletille muutamia kertoja liian lähelle, jolloin loputkin menivät melkoiseksi harppomiseksi. Onneksi myös parit kerrat pysyin itse matkassa ja annoin Peran edetä, jolloin kavaletit ylittyivät näpsäkästi.
Radan esteitä oli treenattu aikaisemmin erilaisina pätkinä, jotka sitten yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Homma alkoi kavaleteista rakennetulta pystyltä, siitä pitkän laukan kautta pystyille kaksi ja kolme. Siinä laukanvaihto, nelospystyltä viitosokserin ja kuutospystyn yli, laukanvaihto ja lopuksi kavalettipysty. Tästä jatkettiin uusintaratamaisesti tiukemmilla teillä vielä pystyt kahdeksan, yhdeksän ja kymmenen. Korkeimmat esteet olivat 75 senttiä.
Tunnin aikana meillä Peran kanssa oli mennyt jälleen kerran vähän liian varovaisesti. Jostain syystä minulla oli taas käsijarru päällä, jolloin saimme vähän töksähtäviä hyppyjä. Pera ei varsinaisesti antanut ymmärtää, että miettisi kieltämistä tai ohittamista, mutta jostain syystä en vain tohtinut antaa hevosen laukata. Olin jättänyt kannuksetkin jo matkasta, sillä alkuverkkojen jälkeen Perasta löytyi vauhtia ilman niitäkin. Välillä taas uskalsin antaa hevosen laukata, jolloin hypyt olivat mutkattomia ja laukatkin vaihtuivat. Muutaman kerran sain tosin taas ristilaukkaa, mikä kieli siitä, ettei hevonen laukannut riittävän aktiivisesti ja napakasti vaihtaakseen helposti. Sain kuitenkin kerran tai pari vaihdettua esteellä vaihtumattoman laukan kohtuullisen näppärästi lennosta.
Itse radalla ykkönen ylittyi hyvin ja pitkän laukkapätkän aikana koetin vain olla rauhassa. Kakkoselle tultaessa vauhti oli hivenen hidas, jolloin hyppy kärsi. Kolmoselle kannustin vähän ja yli mentiin. Kolmosen jälkeen taidettiin tehdä laukanvaihto lennosta, kun ei esteellä vaihtunut. Neloselle tehty kaarre söi hitusen vauhtia, mutta Pera tsemppasi hyvin ja reipastui viitosta kohti, jolloin kuutonen ylittyi ihan hyvin. Seiskalle oli taas hyvä matka aikaa laukata, ja muistaakseni se ylittyi myös ihan ok.
Uusintaradan alkaessa Pera liikkui todella hyvin eteen, mutta olisin saanut vähän ehkä keriä sitä takaisin. En vain tajunnut sitä silloin ja maiskuttelin jännissä kaarteissa vielä vähän potkua polleen. Tämän takia reittivalinnat kärsivät hivenen, jolloin kasi ylittyi vähän töksähtäen eikä laukka vaihtunut. Ajatukseni olivat jo yhdeksiköllä, joten posotimme sen sitten väärässä laukassa yli. Kympille tuli tehtyä varmasti vielä toivottuakin tiukempi tie, joka taisi valitettavasti mennä ristilaukassa. Jälleen sain huomata, kuinka en pysty ajattelemaan montaa asiaa kerralla. Nytkin mietin enemmän vain hevosen hoputtamista, jolloin laukanvaihdot kärsivät huomattavasti. Tajusin myös jälkikäteen, etten varmaan yhtään johtanut hevosta hypyissä, joten mokasin aika lahjakkaasti hevoselle tiedottamisen.
Opettajalta tulikin vähän noottia, että laukka pitäisi pitää tasaisena eikä aina paria askelta ennen estettä maiskutella menemään. Vinkkinä tuli myös, että jos radalle on suunniteltu pitkän laukan pätkä, kannattaa sen aikana tehdä pientä temponvaihtelua. Näin hevonen ei unohdu muihin maailmoihin, vaan on valmiina seuraavaan hyppyyn. Muuten rata oli kuitenkin muutamia mokia lukuun ottamatta ihan jees. Itse olin tyytyväinen siihen, että hypyt sujuivat hyvässä laukassa vaivatta, ja että Pera vähän itsekin syttyi taas hyppäämiseen. Vielä kun tohtisin antaa sen laukata enkä nynnyilisi matkassa.
Iso miinus tässä tunnista tulee minulle juuri laukan tasaisuuden puutteesta sekä olemattomista johtamisista esteillä, mistä johtuneet väärät laukat tai ristilaukat rikkoivat hyvää menoa. Oli kuitenkin mukava taas huomata, että 75 sentin esteet ylittyivät. Olin jo ennen tuntia ollut optimistinen ja rustasin nimeni tallin kisalistaan. 2.10. sitten näkee, miten meillä Peran kanssa sujuu 70 sentin rata kisaolosuhteissa. Oma tavoitteeni on mahdollisimman hyvä ja puhdas rata, ruusukkeista alan haaveilla myöhemmin.
