Jostain kummasta keksin tehdä tänään Veronan kanssa alkuverkan länkkärityyliin ohjat pitkinä. Pysyttelin ympyrällä ja koetin saada hevosta kääntymään ilman ohjien lyhentämistä. Ulkoavut pääsivät mukavasti käyttöön, ja vähitellen Verona alkoi kääntyä paremmin. Kääntäminen oli tosin enemmän sellaista koko hevosen menemistä toivottuun suuntaan suorana, mutta kuitenkin. Lisäsin kuvioon myös siirtymiä ravista käyntiin ja takaisin. Käyntiin siirryttäessä aluksi tarvitsin ääntä avuksi, mutta lopulta sain tehtyä niitä pelkällä istunnalla. Verona tuntui tykkäävän treenistä, sillä se ravasi mukavan rennosti.
Tämän jälkeen kokeilin siirtymiä ja asetusten läpisaamista kiemurauralla. Suoristuskohdissa joko pysäytin tai pyysin ravia. Asetusten läpisaamiset olivat jälleen vähän haasteellisia. Pohkeilla sai koputella hetken ennen kuin mitään tapahtui. Näinä hetkinä tunsin istuvani jotenki vinossa, mutta en tuntunut saavan sitä korjattua. Lisäksi huomasin, kuinka käteni lähtivät kerta toisen jälkeen suoristautumaan eteen. Koetin palautella niitä aina takaisin oikealle paikalle, mutta niin ne vain asetusta tehdessään karkasivat jälleen eteen. Ärsyttävä virhe, jota en saanut korjattua oikeastaan ollenkaan.
Seuraavaksi otin laukkatreeniä ympyrällä. Aina kun Verona yritti päättää itse vauhdista, käänsin sen pienemmälle ympyrälle. Kummasti tamman menohalut hiljenivät sopivasti, kun ympyrä kutistui sen verran, että siinä sai jo vähän tehdä töitä päästäkseen sen laukassa. Näinä hetkinä pyrin itse puolestaan olemaan mahdollisimman rento, jotta tamma saattaisi huomata kuskinkin kannattavan rauhallista laukkaa. Jatkoa varten voisi etsiä taas hyvän laukanhallintaharjoituksen, sillä muutamat siirtymät laukasta raviin venyivät melkoisesti. Olisi kivempaa, jos laukka olisi kaikinpuolin minun hyppysissäni.
Loppuun vielä haeskelin ravissa Veronaa venyttämään eteen ja alas. Tamma oli vähän täpinöissä ja tykkäsi kiihdytellä oman mielensä mukaan. Sinällään ilahduttavaa vaihtelua, että pollea sai jarrutella sen sijaan, että se olisi vain madellut menemään. Pätkittäin löysin Veronasta rennon letkeän ravin, jossa se myös venytti mukavasti. Vielä kun saisin vietyä saman rentouden myös siihen laukkaan.
