Perjantain tunnilla päästiin taas sulkutaivutusten ja asetusten pariin. Pollekseni oli kivasti pistetty Pera, jolloin sisäinen kouluratsastajani kaivoi rytätyn silinterinsä ja länttäsi sen päähän keikkumaan. Alkuverkkaa ei tehty, vaan ensimmäistä tehtävää lähdettiin tekemään heti ohjeistuksen jälkeen. Kuviona oli mennä keskihalkaisijalle tehden sulkutaivutuksia molempiin suuntiin.
Ihan oppikirjamaista sulkutaivutusta ei vaadittu, mutta ajatusta sai olla vahvasti siihen suuntaan. Muutamat ensimmäiset kierrokset menivät vähän miettiessä, miten sulkutaivutusta taas tehtiinkään, vaikka edelliskerrasta ei ollut muutamaa hassua päivää enempää. Oman istunnan kanssa oli taas melkoisesti mietittävää, sillä Pera oli tänään normaalia herkempänä istunnan kuuntelemisessa. Kun aloin saada hevosen etupään pysymään oikein, alkoi sulkutaivutus vasemmalle sujua kohtuullisen helposti. Opettajaltakin tuli muutamia kehuja, ja ennen kaikkea Pera työskenteli muutamia hetkiä todella kivasti.
Vaikeammaksi puoleksi osoittautui taas oikea. Peran oikea lapa tahtoi aina pullahtaa omille teilleen enkä alkuun saanut sitä yhtään hallintaan. Hevosessa tuntui olevan sata ja yksi liikkuvaa osaa, joista jokainen reagoi välittömästi istuntani muutoksiin. Oli melkoisen epätasaista menoa paikoitellen. Yritin koko ajan ajatella, että toisin oikeaa puolta hitusen eteenpäin ja hinaisin puolestaan vasenta vähän taaemmas. Yhteen väliin tuskastuin ja kävin hakemassa opettajalta tarkempia neuvoja. Vinkkinä tuli viedä vasenta pohjetta hivenen taaemmas ajattellen istuinluuta keskemmäs satulaa. Samalla jalkaa piti vähän kääntää ja muistaa olla estämättä hevosen kääntymistä sillä. Pari kertaa sain oikeallekin kohtuullisia sulkutaivutuksia, mutta sellaista palasten loksahtamista paikoilleen ei tullut. Positiivista ehkä kuitenkin se, että tällä tunnilla mietin istuntaa ja pohkeita enemmän kuin monella muulla kerralla yhteensä.
Sulkutaivutusten jälkeen lähdettiin tekemään pääty-ympyröillä myötä- ja vasta-asetuksia aluksi käynnissä, sitten ravissa. Lopulta kuvioon lisättiin myös vasta-asetuksen jälkeen tehty laukannosto mahdollisuuksien mukaan vain istunnalla ja sisäohjan myötäämisellä tehtynä. Vasemmassa kierroksessa meno oli aika toimivaa. Pera kulki välissä kauniin pyöreänä kantaen itseään. Oikeassa kierroksessa sen sijaan vasta-asetuksen sai tehdä aika minimaalisesti, ettei Pera yrittänyt karata sitä puskemalla ulos. Myötäasetuksessa puolestaan sai vahtia sisälapaa, ettei se pullahda sisälle. Kun sain istuntaani vähänkään korjattua, meni Pera heti rennommin. Oli kuitenkin melkoisen työlästä korjata omaa istuntaa, sillä palasin välittömästi väärään asentoon, kun unohdin keskittyä siihen täysin. Oli kuitenkin opettavaista, kun Pera aloitti heti mutkittelun, kun istunta repsahti kunnolla.
Laukkanostot ravista pienillä avuilla onnistuivat ehkä kerran tai kaksi. Muuten jouduin käyttämään pieniä pohjeapuja, jotta sain laukan nousemaan. Oma istunta tuntui niin jäykältä, etten saanut sillä tehtyä järkeviä merkkejä hevoselle. Opettaja neuvoi hakemaan jäntevää ravia, josta nosto olisi helpompi tehdä. Pätkittäin Pera meni omissa maailmoissa enkä saanut siihen kunnolla otetta. Hevonen tuntui menevän oman mielensä mukaan enkä keksinyt, mistä tämä saattoi johtua. Laukka sinällään pyöri ihan kivasti, mutta en saanut Peraa kuitenkaan rentoutumaan siinä kunnolla. Oikeassa kierroksessa hevonen myös valui muutamia kertoja ulos, kunnes tajusin taas korjata istuntaa.
Istuntaongelmat rysähtivät sitten kerralla päälle. Tämä tunti hurahti melkoisesti asiaa miettien, mutta vähemmän parannuksia läpi saaden. Oikea puoleni tuntuu olevan niin jämähtänyt omaan asentoonsa, että vasen puoli taas yrittää korjata menoa senkin edestä. Olisipa mielenkiintoista tietää, onko vasemman puolen lihakset vahvemmat vai olenko yksinkertaisesti jumissa oikealta. Toisaalta jos käytän vasempaa puolta enemmän, luulisi jumien pesiytyvän sinne. Aika hataraa päättelyä tässä, kun en oikeasti asiasta mitään kunnolla tiedäkään. Ehkä pitäisi käydä hierojalla ja kysellä puolten eroja. Nyt kuitenkin istuntakurssi olisi enemmän kuin paikallaan, joten otan hyviä vinkkejä ilolla vastaan.