torstai 16. heinäkuuta 2015

Estekurssin 3. päivä: ajatusta jatkoon

Estekurssin kolmantena kertana pääsimme hyppäämään radan omalla korkeudellamme. Ratsunani oli edelleen Manu, ja kurssilaisia oli viisi. Manu jatkoi taas edelliseltä tunnilta, joten alkuverkassa hain sitä omille asetuksilleni. Tänään se malttoi paljon paremmin alusta asti eikä ollut niin kipittävällä tuulella kuin toisinaan.

Ennen rataa hyppäsimme omina tehtävinään yksittäisiä lävistäjäpystyjä, suoraa linjaa sekä kaarevan linjan ja sarjan yhdistelmää. Vaihtoja emme taaskaan esittäneet toivotuissa kohdissa, vaan korjaukset piti tehdä ravin kautta. Mitä nyt kerran sangen jarruttavan töksähdyshypyn kautta Manu päätti viimein napata vaihdon jo esteellä, hah. Pääsimme kuitenkin esteille vähän paremmin emmekä ajautuneet ihan niin juureen kuin edellispäivinä. Ihan sitä parasta laukkaa ei kuitenkaan irronnut, joten ponnistuspaikatkaan eivät olleet ihan priimaa. Tiet olivat kuitenkin hyvin kunnossa, mihin olin tosi tyytyväinen. Laukkaa olisin saanut ratsastaa sujuvammaksi, mikä varmasti olisi ratkaissut ne muutamat huonommat ponnistuskohdat ja saanut hypätyn radankin hieman jouhevammaksi.

Ratakorkeudeksi saimme Manun kanssa noin 80 senttiä, mikä oli sopiva. Matkaan lähdimme oikeassa laukassa. Yritin hakea hyvää etenemistä, mutta se jäi vähän matkasta. Okserille tuli hieman jarruttava hyppy ja laukan sai korjata sen jälkeen ravin kautta. Tässä vaiheessa Manu keksi, että kentän maneesikulmauksessa on mörkö ja lähti väistämään sitä ennakkoon. Niinpä emme päässeet kerralla kakkosesteen linjalle, vaan jouduin pyöräyttämään ympyrän. Manu edelleen yritti punkea maneesikulmaa karkuun, vaan tällä kertaa sain sen linjalle. Ruunan ajatukset olivat kuitenkin jossain muualla, jolloin hyppy kakkoselle oli vähän hidas. Neljän askeleen väli kuitenkin sujui asiallisesti, jolloin kolmonen ylittyi ihan ok. Nelosen ja viitosen kaareva linja meni viidellä askeleella, ja Manu nappasi viitosella oikean laukan. Sen jälkeen se lähtikin taas punkemaan omille teilleen, kun olimme siellä pelottavassa kulmauksessa. Hassua, miten muun tunnin ruuna oli mennyt kivasti ja nyt radalla keksi alkaa hölmöillä. Vaan niin jatkui matkalle kohti kuutosena ollutta askeleen sarjaa. Pieni hölmöily oli virittänyt Manua viimein, jolloin laukka sujui, ja pääsimme sarjan hyvin. Seiskalle tuli taas vähän jarruttava hyppy, mutta matka jatkui sen jälkeen tehdyn laukankorjauksen myötä. Osasin nyt varautua Manun tuijotteluun, jolloin sain ratsastettua sen kerralla vielä uudelleen suoralle linjalle. Niin pääsimme hyppäämään esteet 8 ja 9 ihan järkevästi, ja rata oli osaltamme siinä.

Siinä oli samalla kurssin hyppelymme. Radassa olin tyytyväinen siihen, että pääsimme jokaisen esteen yli ilman suurempia ongelmia. Toki ylimääräinen ympyrä oli turha, mutta en viitsinyt harjoitustilanteessa alkaa väkisin punkea Manua huonolla lähestymisellä esteen yli. Ympyrä oli pienempi paha. Vaikka radalle sattui muutama töksähtävämpi hyppy, meni osa esteistä myös sujuvasti. Esimerkiksi sarjalle tuli hyvät ja tasaiset hypyt. Mukavaa oli myös se, ettei estekorkeus tuntunut missään. Kaipaamaan jäin parempaa keskittymistä niin itseltä kuin hevoselta sekä rullaavampaa laukkaa. En ihan saanut sitä parasta laukkaa tänään irti, mikä varmasti näkyi siinä, että Manulla oli aikaa katsella maisemia ja mörköjä. Vaan tulipahan kuitenkin huomattua, että saan vintattua hieman keskittymiskyvyttömämmänkin ratsun tällaisen radan läpi ilman isoja pulmia. Kolmen päivän aikana sain sopivasti vihiä Manusta, ja tästä on hyvä jatkaa treenejä sen kanssa. Hyvä laukka ja rauhallinen istunta ovat varmasti isoja tekijöitä sen kanssa. Pitää muistaa nämä asiat seuraavan kerran, kun sillä menen.