Innostuinpa sitten perjantain kunniaksi jäämään vielä omaa tuntiani seuranneelle estetunnille. Mutta käydäänpä ensin se oma tunti läpi, sitten vasta estekaahailut.
Koulutunnille minulle oli pistetty Lore. Tunnin aluksi kertailtiin kevyesti istuntaa. Ensin hyvää asentoa etsittiin nakkaamalla jalat satulan eteen ja tunnustelemalla, miten selkä asettuu siinä. Sama tunne piti viedä takaisin normaaliin istuntaan. Lisäksi nousimme jalustimilla seisomaan ja venytimme lonkkia vetreämmäksi, jotta jalat asettuisivat oikealle kohdalle. Pääosin istuntani saatiin kohdilleen näillä harjoituksilla, mutta selälläni oli vähän taipumusta mennä notkolle. Tuntui hullunkuriselta saada se oikeaan asentoon, sillä niinä hetkinä tuntui kuin olisin ollut ihan mutkalla. Vaikka olo ei ihan täysin tukevalta tuntunut, oli se jotenkin siinä istuessa oli kuitenkin jotenkin jämäkämpi olo, aivan kuin olisi ollut hevosta lähempänä.
Kun istunta oli saatu kuntoon paikoillaan, testattiin sen pysymistä käynnissä, ravissa ja laukassa. Käynnissä meni ihan hyvin. Loren ravi on hieman korkeaa, joten alussa meni tovi ennen kuin aloin pysyä kyydissä. Korjattu asento auttoi tässä, vaikka edelleen tuntui kuin olisin istunut ihan liian edessä. Myönnän kyllä, että tahdon liukua aina halailemaa sitä takakaarta, joten ei ihme, että oikea paikka tuntui vähän vieraalta. Loren laukka puolestaan on jotain ihan outoa. Yritin keskittyä ajattelemaan sitä, että liikkeestä huolimatta pysyn lähellä satulaa enkä lähde pomppimaan irti siitä. Opettajalta tuli korjauskehotuksena siirtää pohjetta ihan piirun verran eteen, mistä olin positiivisesti yllättynyt. Olenhan aiemmin saanut kommenttia siitä, että pohkeeni on aivan liian edessä. Kun sain hahmoteltua taas Loren laukkaa, pääsin istumaan siihen siedettävän kivasti.
Tämän jälkeen ehdimme vielä treenailla väistöjä käynnissä, ravissa ja laukassa. Väistöt taitavat olla Lorelle vieläkin vähän hankalia eikä se esimerkiksi astu väistävällä jalalla kovin syvälle rungon alle. Mutt askel kerrallaan, niin eivätköhän väistötkin aukea ruunalle. Väistöissä sain olla tarkka siinä, että otin pollen kuulolle ja lyhyemmälle askeleelle, jotta väistöt lähtivät etenemään pitkältä sivulta keskemmäs. Lore tahtoi myös helposti lähteä puskemaan lapa edellä, joten portaittain tehtyyn väistöön kuuluneet suoristukset vaativat myös korjausta ulkopuolelta.
Ravissa väistöt vaativat vielä enemmän keskittymistä. Lore olisi mieluusti korvannut väistön vauhdilla, mutta sinnikkäällä jarruttelulla saatiin muutamia hyviä hetkiä. Laukassa vauhtia oli paikoin liikaakin, jolloin opettaja kehotti tekemään väistöä enemmän istunnalla kuin pohkeella, jonka polle halusi tulkita ainoastaan vauhtimerkiksi. Lore tekikin väistöt aika kivasti, kun painoapua vei väistön suuntaan.
Tunti ei ollut yhtään hullumpi. Oli mukava pitkästä aikaa saada istuntaoppia ja oli kiva huomata, että hetkittäins itä istui ihan oikeinpäin. Väistötkin olivat aika kivoja, ja Lore yritti tehdä asiat niin hyvin kuin osasi. Mitä nyt välissä kaasutteli, kun se tuntui siitä mielekkäämmältä vaihtoehdolta. Tunti hurahti nopeasti, ja se on aina merkki mielenkiintoisesta sisällöstä.
