Suuntasin jälleen maastoon korvatessani torstaina väliin jäävän Helveilyn näin keskiviikkona. Tosin maneesilla oli käsitykseni mukaan jonkinlaista valmennusta, joten siksikin maasto oli ihan hyvä valinta.
Helvi oli alussa vähän laiskahko, kunnes se keksi alkaa pälyillä kaikkea ja säikähdellä, mikäli mikään antoi vähänkään siihen aihetta. Sen jälkeen allani kipittikin pää pystyssä kulkeva tamma, joka ei juuri ennen nokan kääntymistä kotitallia kohti muistanut, että kyydissä olevaa kuskia pitäisi kuunnella.
Otin sopiviin kohtiin myös hieman pohkeenväistöä. Alun muistuttelun jälkeen meni ihan kivasti, mutta pyöreyttä en pälyilyn takia saanut pollesta kaivettua. Olinpa tosin myös keikahtaa kyydistä, kun tamma ratkaisi pienen hangen kahlaamisen ottamalla ihmeellisiä loikkia moneen suuntaan. Onneksi Helvi teki loikat sen verran maltillisesti, että jalustimensa hukannut ja kaulaa halaileva kuski sai hilattua itsensä tukevampaan asentoon ennen lumipenkkaan tutustumista.
Kun tamman turpa osoitti jo kotitallia kohti, muisti se minunkin olemassaolon. Loppupätkä mentiinkin rauhallista ravia ja siitä sitten vielä käyntiä. Aika leppoisa kerta kaikkinensa, juuri sopivaa vastapainoa kiireiselle työpäivälle.
