Oman tallin tunnille suuntasin puolestaan Pokun kanssa treenaamaan pohkeenväistöjä sekä vastalaukkaa. Pohkeenväistöt tehtiin pitkän sivun alusta keskihalkaisijaa kohti ja siitä sitten takaisin uralle väistättäen. Homma aloitettiin käynnissä ja muutaman kerran jälkeen vaihdettiin raviin.
Sekä käynnissä että ravissa vasemmalle väistättäessä sain Pokun väistämään kohtalaisesti, mutta oikealle väistättäessä hommasta ei meinannut tulla mitään. Poku ei halunnut ymmärtää pohkeeni tarkoitusta, vaan jyräsi suoraan kohti uraa. Ihan sama, mitä yritin tehdä, niin muutosta ei juuri tapahtunut. Opettaja ohjeisti pidättämään ja naputtelemaan väistättävällä pohkeella vuorotellen. Vinkki ei kuitenkaan tainnut mennä perille minulle saati hevoselle, joten tässä kuviossa saimme ehkä pari oikeaa väistöaskelta ja loppu meni plörinäksi pahemman kerran.
Ravi tahtoi muutenkin olla aika tihkasta, joten osan ajasta heiluin hevosen sijasta ja välillä taas yritin muistaa komentaa topakasti hevosen liikkumaan. Homma oli melkoista pusertamista, ja onnistuin myös lietsomaan turhautumiseni aika korkealle, mikä ei yllättäen auttanut yhtään.
Vastalaukkakuviolle lähdettiin laukkaamalla pitkän sivun alusta keskemmäs keskihalkaisijaa ja palaamalla siitä loivasti takaisin uralle. Ei siis mitään hurjaa vastalaukkaa tullut, mutta kuitenkin hyvin ajatusta siitä. Aluksi asetus pidettiin vastalaukkapätkässä laukan suuntaisena, kunnes muutaman kerran jälkeen asetus vaihdettiin kevyesti laukan vastaiseksi.
Pohkeenväistössä emme juuri onnistuneet, mutta tämä vastalaukkakuvio meni yhtä kertaa vaille muutoin oikein. Laukka tosin olisi saanut olla valtaosan ajasta tarmokkaampi, mutta muuten olin tosi tyytyväinen siihen, kuinka Poku kerta toisen jälkeen puksutti vastalaukkakuvion ehdottelematta ravia sitä yhtä ainoaa kertaa lukuun ottamatta. Olin myös iloinen siitä, että sain otettua molempiin suuntiin asetusta vastalaukassa vastaiseksi kohtuullisen helposti. Näinä hetkinä opettaja ohjeisti myötäämään toiselta puolelta, jotta hevosen on helpompi sekä asettua toivotusti että mennä vastalaukkaa. Yhden kerran sain myös Pokun järjestykseen, ja opettaja kehui hevosen laukanneen oikein hyvin sinä hetkenä.
Tunnin lopuksi vielä ravailtiin ja aseteltiin hevosia oikeassa kierroksessa. Keskityin siihen, että saisin Pokun edes yhden kerran tunnin aikana antamaan oikealta periksi. Melkoista asettelua, sisäpohkeen koputtelua ja raipan tehostusnaputtelua se vaati, mutta lopulta Poku antoi hieman periksi. Hetkeäkään sitä ei tosin kärsinyt jäädä ihailemaan, sillä polle lässähti muutoin uudelleen jäykäksi. Opettajakin huomasi menomme ja sanoi pollen näyttäneen aika kivalta. Varsinaisesta pyöreydestä ei voi puhua, mutta minulle se oli erävoitto, että sain Pokua rennommaksi ja antamaan sen pienen hituksen oikealta periksi.
