Niin mihin suuntaan se olikaan?

Keskiviikon kaksi viimeistä tuntia yhdistettiin, ja tuloksena oli D/C-B-ryhmä. Sehän ei tahtia haitannut, sillä harjoituksissa löytyy aina oma säätövaransa osaamistasoon nähden. Polleksi sain Rollen.

Tunnin treeninä oli asettaminen, kulmien ratsastaminen huolella sekä sulkutaivutuksen kaltaista menoa. Rolle oli hivenen nihkeä liikkumaan enkä löytänyt tunnin aikana hevosesta paljon energiaa. Kulmiin ratsastamiset otin liian rennoin ottein, josta sain muistutusta opettajalta. Rolle ei edes vängännyt kummemmin vastaan, joten olin yksinkertaisesti omissa ajatuksissani, kun en saanut tehtävää onnistumaan niin hyvin kuin olisi pitänyt.

Sulkutaivutuksen kaltaisiin liikkeisiin lähdettiin pyöräyttämällä voltti lyhyelle sivulle, tulemalla kulma myötäasetuksessa ja jatkamalla vielä  hetki suoraan. Sitten edelleen myötäasetuksessa tuupattiin takajalat liikkumaan uralta pois. Yllättäen törmäsin taas tähän ongelmaani saada itseni muotoiltua asentoon, jossa hevonen pysyy myötäasetuksessa siitä huolimatta, että liikutaan samaan suuntaan. Yritin naputella pollen takajalkoja liikkeelle, mutta asetus joko valahti vääräksi tai katosi kokonaan. Muutamia kertoja sain hillittyä ja hallittua liikettä, mutta en mitenkään helposti. Tästäkin aiheesta pitäisi ottaa yksityistunti. Avotaivutusta sanotaan vaikeammaksi, mutta minusta se on helpompi käsittää. Siinä palaset loksahtavat paljon helpommin paikoilleen.

Laukassa puolestaan haettiin suoruutta käyttäen keskihalkaisijaa apuna. Sille tultiin laukassa, siirrettiin raville ja nostettiin toisen puolen laukka. Kaikki tämä samalla linjalla pysyen. Rolle oli tuttuun tapaan tervakavio, ja sitä sai olla koko ajan muistuttamassa, että askellajina on kuin onkin laukka. Mutta suoruus ei onneksi ollut kauhean iso ongelma, vaikka kyllä se Potterin kanssa sujui niin paljon paremmin. Tyytyväinen olin siihen, että sain pollen tuotua keskihalkaisijaa myöten lähelle lyhyttä sivua suorassa ilman, että se itse yritti päättää suuntaa. Jotain onnistumistakin siis, jee.

Tänään peruin Helveilyn orastavan nuhan ja pakkasen ikävän yhdistelmän vuoksi. Maneesissakin tahtoo paleltua sillä menolla, jolla hevonen ei hikeenny. Puhumattakaan matkoista maneesille ja takaisin. Mutta lauantaina taas pollen selkään. Muistelenkohan yhtään oikein, jos väitän tuon kerran aiheeksi puomeja? Senpä näkee ylihuomenna.

Liikkeen edellä ei ole hyvä olla

Kävin korvaamassa jo hyvin ennakkoon ensi lauantain tuntini, jolle en pääse. Lyöttäydyin tiistain aikuis-B:n tunnin joukkoon ja kävipä tuuri, esteitä! Polleksi sattui toisen kerran lyhyen ajan sisään Rolle ja olin varovaisen iloinen, sillä aikaisempi kerta meni sen kanssa ihan kivasti.

Tunnilla keskityttiin istuntaan. Oikein aiheellinen treeni minulle, sillä tunnillakin kertautui se, kuinka olen hypyssä liikkeen edellä eli en yhtään hyvin. Olen aina sukeltamassa esteelle ja pystympi asento tuntuu toistaiseksi hyvin vieraalta. Mutta asento korjaantui kyllä taas hetkellisesti paremmaksi ja opettaja kehotti treenaamaan kevyttä istuntaa ihan missä vain. Taidanpa treenailla tätä osaksi Helvin kanssa.

Ennen hyppyjä laukkailtiin myös kädet sivulla pitkin maneesia. Se oli ihan hauskaa ja antoi luottoa kevyeen istuntaan. Hypyt olivat yksinkertaisia. Kaksi estettä suoralla, jossa koetettiin säilyttää rento kevyt istunta ja samoin kädet. Hyvin meni. Sitten toinen suoran esteistä pudotettiin pois ja otettiin pidemmällä lähestymisellä pysty, jota nostettiin aina kierroksen jälkeen. Tavoitteena oli taas testailla, kuinka asento pysyy erilaisissa hypyissä. Kyllähän se onneksi muutamaan kertaan pysyikin, vaikka Rolle teki pari omituisempaa hyppyä.

Sitten vielä treenattiin sitä, saako laskettua kolme laukka-askelta oikein ennen hyppyä. Tätä mentiin ympyrällä, jossa oli ristikko hypättäväksi. Tässä kohden Rolle vähän laiskotteli ja lähestymiset eivät olleet tasaisia ja laskelmat menivät pariin kertaan väärin. Mutta kun laukka kulki ja kuski keskittyi, menivät laskelmat oikein.

Tunnin lopusta loppuraveissa sai vielä pienen jännityskohtauksenkin. Maneesin lähellä kävi auto kääntymässä ja siitäkös autoja pelkäävä Rolle sai syyn ottaa pikaiset äkkilaukat peilipäätyä kohden. Olin vielä innokkaana nakannut ravin ajaksi jalustimet pois, jotta samalla treenailisin istuntaa. Keikuin vaikka miten selässä ja olin ihan varma, että putoan. Hoin vain "ptruuta" ja jollain ilveellä sain itseni pysymään selässä ja Rolle rauhoittuikin. Huh, se oli lähellä, mutta onneksi oli tuuri mukana.

Alan mieltyä Rolleen. Muistan kyllä, millaisia vaikeuksia minulla on ollut sen kanssa, mutta näinä hyvinä kertoina niitä ei jaksa kaivella esiin. Nytkin tunnilla teimme vähän verryttelyväistätyksiä, niin Rolle toimi hyvin ja kevyesti. Liekö johtunut aiemman tunnin lämmittelystä, mutta kivaa oli. Tätä pollea ratsastaisin mieluusti useamminkin vielä. Vaikka sitten vain testatakseni, kuinka kauan hyvä sävelemme jatkuu.

Niputusta jälleen kerran

Kesän helteet ja menot ovat näemmä verottaneet taas kerrana blogausintoani. Nyt pitää laskeskella, kuinka monta tuntia olenkaan kirjausta jäljessä. Huh, onko niitä oikeasti viisi kertaa? Nyt täytyy kyllä päästä taas ruotuun itseni kanssa, ei tästä muuten tule mitään.

Ke 10.6.

Hävettää, en millään muista, mikä polle minulle sattui. Jostain syystä veikkaisin Potteria, mutta ei kyllä ole mitään varmaa tietoa. Vielä vähemmän muistan, mitä tunnilla treenattiin. Jos joku muistaa polleni paremmin, saa todellakin oikaista. Aa, nyt muistinkin varmuudella! Tallilla oli käymässä joitain vanhempia lapsineen ja he katselivat Potteria, kun laitoin sitä kuntoon. Hyvä, palautuihan se muisti edes pollen suhteen.

Pe 12.6.

Helvin kerran sentään muistan paremmin. Omistaja tuli katsomaan, sillä Helvi oli alkuviikosta kulkenut epäpuhtaasti. Pyörittelin ravia suuntaan ja toiseen eikä Helvi ollut moksiskaan. Tämän jälkeen uskalsin treenata vähän enemmän, mutta keskityin vain lähinnä väistättelemään sekä tekemään siirtymisiä. Vähän hermostutti ratsastaa omistajan silmän alla, jos vaikka olisi ollut niin huono, että vuokraamiset tyssäävät siihen. En onneksi ollut, omistaja vaikutti ihan tyytyväiseltä.

La 13.6.

Tämä oli kiva tunti, sillä paikalle oli sattunut minun lisäkseni vain yksi ratsastaja. Melkein kuin yksityistunnilla olisi ollut ja asian paremmaksi teki pollearpajaisten tulos: Rappen.

Tunnilla tehtiin takaosakääntöä lähtemällä hieman ulospäin asettuneena uralta voltille ja sen puolivälissä seis. Siitä sitten etuosa liikkeelle asetuksen suuntaan. Tämä olikin aika kimuranttia, mutta onneksi opettajalla oli aikaa neuvoa ja korjata. On se vain uskomattoman vaikeaa pyytää toisella pohkeella, kun painon pitäisi puolestaan olla juuri toisella puolella. Rappenhan toki teki hienosti heti, kun kuski tajusi pyytää oikein.

Lisäksi laukassa otettiin lyhennystä ja onnistuimme parikin kertaa hyvin. Olin hyvin tyytyväinen, sillä reippaasta laukasta tykkäävää Rappenia en aiemmin ole moista onnistunut tekemään ilman, että se pudottaa raville heti. Mainio tunti, kerrassaan!

Ke 24.6. Rolle

Sitten viimeisinpään oman tallin tuntiin. Heppojen kesälomien rullatessa vieressä saattaa sattua jänniäkin pollevalintoja. Minulle sattui heppa nimeltä Ralle, kutsumanimi kekseliäästi Rolle. Kuva ei ole kovin edustava, mutta Sukupostista löytyy oikein vallaton kuva Rollesta näyttämässä hienoa liikkumista, vielä kun se näyttäisi moista liikettä tunnillakin.

Olin vähän skeptinen minun ja Rollen yhteistyöstä, sillä olin mennyt sillä viimeksi 12.3.2008! Herranen aika tosiaan. Rolle oli myös ensimmäinen hevonen, jolla tallilla menin. Sehän tapahtui 21.7.2006 ja reppanana aloittelijana kirjasin muistiin "pomppuravi, itsepäinen". Jännä homma, miten nuo kuvaukset eivät millään enää liity Rolleen, ei ainakaan tämän tunnin perusteella.

Mutta siis, tunnilla treenattiin etu- ja takaosakäännöksiä ensin ihan paikaltaan tötterön vierestä, jotta oli helppo kuskinkin seurata, onnistuuko homma vai ei. Rolle oli tuttuun tapaansa vähän laiskahko, mutta kyllä se silti raahusti eteenpäin. Käännökset menivät kivasti, kunhan muistin vahtia, etteivät käännettävät jalat jämähdä kokonaan paikalle. Ravissa käännökset sujuivat myös, samoin laukassa. Vitsit, oli kyllä kivaa, sillä kaikki ennakkoluuloni romuttuivat täysin tästä pollesta. Rollehan osaa ja tekee, kun haluaa ja kun kuski osaa pyytää. Voisin mennä toisenkin kerran, ihan vain sen takia, että näen, oliko tämä kerta tuuria kokonaan.

Pe 26.6.

Helvillä piiitkästä aikaa (kyllä, viikon tauko on karmean pitkä aika). Tein yllättäen tuntini treeniä. Helvi hoksasi jujun, mutta olisin saanut ravissa ja laukassa pyytää sitä tarmokkaammin tekemään oikein. Onneksi minulla on taas huomenna korvaustuntia juhannusviikon peruutuksesta, joten ehkäpä sitten palaset loksahtelevat paremmin paikalle.

Helvi kyllä kulki helteestä huolimatta kivasti. Laukassa oli mukava ottaa pari reippaampaa pätkää. Ennen kaikkea parasta on se, että minä määrään vauhdin, ei enää Helvi lähellekään niin usein kuin alussa. Se oli myös aika herkkä pienille avuille eikä meidän siis tarvinnut tapella pysähtymisistä siihen malliin kuin yleensä.

Helvi on kyllä ihastuttava tamma ja minun tasolleni oikein passeli. Täytyypä huomenna ottaa kamera mukaan ja yrittää napsaista tammasta oikein edustavia kuvia talteen. Ainakin sen valtaisa laidunmaha tulee esille, jos ei muuta. :)

Asettamisen ihanuus

Tällä kertaa minulle oli arvottu Ralle eli tutummin Rolle. Joskus nämä hevosten lempinimet ihmetyttävät hivenen, mutta ei se nimi pahenna polleakaan. Sinällään minulla ei ole Rollesta ikävää sanottavaa. Se olikin ensimmäinen polle, jolla menin tallilla aloittaessani. Toki se tuppaa saamaan joskus kohtauksia, joissa ylipäänsä liikkuminen on mahdoton asia ja silloin pitää vängätä. Muuten se on ihan kiva polle, jos vain osaa. Sen esittelyssä tuumataankin, että laukan ratsastamiseen vaaditaan päättäväisyyttä.

Tunnin teemana jatkui asettaminen. Sinällään mukavaa, kun tunneilla on nyt käsitelty pidemmän aikaa samoja asioita, jotta on mahdollisuus oppiakin jotain. Ensimmäisenä harjoituksena olivat isot ympyrät päätyihin ja lävistäjää myöten toiseen päätyyn. Rollen kanssa asettaminen oli ihan sujuvaa. Hieman piti muistaa käyttää niitä jalkoja, etteivät ympyrät pienentyneet ihan pyörähdykseksi hännän ympäri.

Toisena harjoituksena oli se, että lyhyeltä sivulta käännyttiin keskihalkaisijalle ja ratsastettiin mahdollisimman suoraan ja ajoissa asetettiin hevonen sihen suuntaan, johon haluttiin. Se meni oikein näppärästi. Rolle ei kummemmin mutkitellut ja asettui nätisti, jolloin molemmille + opettajalle oli selvää, mihin olimme menossa.

Viimeisimpänä treeniä oli laukkavoltit pitkien sivujen keskelle. Siinä ongelmakseni tuli taas se kääntäminen. Rolle meni nätisti, kun edessä oli toverin häntä, mutta voi ei, jos sitä ei ollut. Rolle halusi puskea, minne tykkäsi ja huomasin viimein, että on ihan sama, onko jalkani tunnilla vai ei. En oikein käytä niitä järkevästi. Sitten aloin käyttää niitä vähän enemmän ja kyllähän siihen polleen sai kontaktia vähän paremmin. Täytyy jatkossa muistaa, että jaloillakin on käyttöä.

Tunnista jäi hyvä mieli, vaikka oli vähän laiskaa laukkaa ja kääntymisongelmia. Kokonaisuus oli kuitenkin paljon parempi kuin alussa ehdin pelätä ja pollesta jäi hyvä mieli kuitenkin. Ensi kerraksi on taas uusia asioita mietittäväksi.