Toisen estekurssin päivä 2: teiden ratsastamista ja laukanvaihtoja

Ennen estekurssin toista ja samalla viimeistä tuntia kuskit saivat jumpata itsensä lämpimäksi. Maneesista piti kanniskella puomeja ja tolppia kentälle ja matkaa oli sen verran, että kyllä tuntui ja hikikin puski päälle. Siinä menikin arveltua pidempään, joten hain hirveällä kiireellä Faksin tarhasta, harjasin, varustin ja vein kentälle.

Alkuverkassa opettaja ohjeisti taivuttelemaan Faksia ihan reippaasti, jotta sisäpohje menisi läpi. Polle ei ollut ihan niin jäykkä kuin eilen, mutta en kyllä vieläkään mitenkään kovin onnistuneesti saanut sitä asettumaan saati taipumaan. Vasen kierros oli edelleen tönkömpi puoli, oikealle kuvittelin muutamia kertoja pollen antaneen vähän periksi. Muutoin Faksi ravasi mukavasti ja jopa pidätteitäni kuunnellen. Ihan hyvä alkuverkka muutoin, jos jäykkyyttä ei lasketa mukaan.

Käyn läpi vain radan, jota treenattiin pätkissä ennen kuin se ratsastettiin kokonaan. Tällä kertaa mukana ei ollut ristikoita, vaan pystyjä sekä kaksi okseria. Korkein este taisi olla 60 senttiä. Ei vissiin oltu nyt niin hyviä, että oltaisiin saatu se viiden sentin bonus. Radalla kuitenkin ykkösen ja kakkosen väliin taisi mennä kolme askelta ja kakkosen ja kolmosen väliin neljä. Nelosesteellä piti saada vasen laukka oikeaksi ja järkevä reitti viitoselle ja siitä kuutoselle. Seiskaesteellä vaihdettiin taas vasen laukka oikeaksi ja sihdattiin kasiokserille sekä lopuksi vielä ysiokseri.

Esteet 1-3 menivät ihan hyvin. Ehkä vähän turhan lähelle ykköstä tultiin taas, mutta muuten ei ollut ongelmaa. Myötäyksestä alastulossa oli tullut taas tunnin alussa sanomista, joten keskityin radalla tähän ja onnistuinkin ihan hyvin. Nelos- ja viitosesteen aiemmat reittivalinnat olivat olleet huonoja. Kerran piti jopa kääntää Faksi pois ennen viitosta, sillä muuten olisi menty tolppaa päin. En tajua, miten mokasin tuon niin hyvin. Kerta toisen jälkeen ajauduin oikealle. Radalla en juuri tehnyt parannusta reittiin, mutta Faksi kuitenkin kiltisti vaihtoi laukan, ja viitonen ja kuutonen ylittyivät. Seiskalle tuli hyvä tie ja laukka vaihtui, mutta silti tulimme kasille vähän liian lähelle.

Radan viimeisen esteen eli ysiokserin edessä oli puomi muka auttamassa oikean ponnistuspaikan löytämistä, mutta muistini mukaan melkein jokainen hevonen teki ihan ihmeellisiä hyppyjä siinä. Ne eivät jotenkin tajunneet puomia, Faksi ehkä vähiten. Se kuvitteli voivansa mahduttaa puomin ja esteen väliin vielä jalan, mikä tietenkin oli melkoisen väärä valinta. Radallakin ysille tuli vielä melkoinen pellehyppy, mutta onnekseni olin edes myötäyksessä ajantasalla ja näin polle säästyi taas suun kiskaisulta. Opettaja sanoi hypyn jälkeen, että minun olisi pitänyt rohkaista hevosta esteelle, mutta jäin sitten itsekin kyttäilemään puomia liikaa ja unohdin ratsastaa.

Saimme uusia esteet 4-6, ja tällä kertaa sain ratsastettua nelosen ja viitosen reitin paremmin. Faksi myös edelleen vaihtoi laukan hypyssä. Viitosen ja kuutosen väli meni vähän töksähtäen, joten opettaja komensi ottamaan esteet 1-3 vielä kertaalleen hyvällä vauhdilla. Otin sitten vauhtiajatuksen ehkä turhan tärkeäksi, ja kiihdyttelimme Faksin kanssa puolet kentästä oikein reippaasti. Aloin sitten ottaa ihan liian myöhään hevosta kiinni, jolloin tulimme ykköselle vähän liian lähelle. Sain kuitenkin itseni ja hevosen taas hallintaan, jolloin kakkonen ja kolmonen menivät kivasti. Vähän jäi harmittamaan oma moka alussa, mutta opettaja oli suoritukseen tyytyväinen. Aikakin alkoi loppua, joten siinä oli hyppelymme tällä kurssilla.

Tunnin suurimmat hankaluudet olivat siis nelosen ja viitosen tie sekä ysiokseri. Vauhtia oli tällä kertaa pääosin hyvi, mutta saisin tosin keskittyä jatkossa siihen, että hevosen liikkeelle saamisen lisäksi osaisin ottaa sen oikeaan menoon hyvissä ajoin estettä enkä viime tipassa. Pitäisi myös huomata se, että vaikka otan hevosta vähän kiinni ennen hyppyä, tulisi pidätteiden olla sellaisia, ettei polle jarruta liikaa. Näin saisi karsittua niitä liian lähelle tulleita hyppyjä. Lisäksi saisin opetella hahmottamaan esteiden teitä paljon paremmin, jottei tulisi noin huonoja teitä kuin nyt neloselle ja viitoselle. Ongelman aiheutti varmasti osaltaan se, etten ollut saanut ratsastettua pohkeita läpi oikein.

Tunnin suurimmat onnistumiset olivat Faksin helpot laukanvaihdot, jotka onnistuivat vaivatta hyvällä johtamisella sekä se, että valtaosassa hypyistä olin hevosen kanssa yhtä aikaa eikä istunnastani tai katseestani tullut vieläkään mitään sanottavaa. Aion tulkita tämän niin, että ne olivat tälle tasolle nähden kunnossa. Olin myös tyytyväinen siihen, että tänään saati eilen ei pelottanut tipan tippaa. Lähinnä oli sellainen olo, että lisää tätä, kiitos. Kumma homma, miten sitä ei osaa pelätä vieraan hevosen kyydissä, mutta oman tallin tutuilla polleilla sydän käy ylikierroksilla. Faksista jäi esteillä jäykkyydestä huolimatta oikein hyvä mieli. Polle hyppeli kivasti eikä antanut olettaakaan, että tekisi mitään hölmöä ainakaan näin pienillä esteillä. Kiitos siis Faksille oikein mukavasta estekurssista, joka ei tuonut suuresti mitään uutta ja mullistavaa, mutta vahvisti kuitenkin sitä tietoa, että esteratsastus on vieläkin kouluvääntöä mielenkiintoisempaa.

Toisen estekurssin päivä 1: myötäys ja vauhti

Kesälomaan sopii enemmän kuin hyvin ratsastelu mielin määrin. Siksipä ilmoittaudun Aaltokankaan ratsutallien kaksipäiväiselle estekurssille hurjalla tasolla eli 50-60 senttiä. Tänään oli sitten ensimmäinen tunnin ja vartin koetus. Ratsuksi oli pistetty Halifax eli tutummin Faksi, joka saapui estetunnille maastolenkiltä. Nettisivujen mukaan 2001 syntynyt ruuna on säkäkorkeudeltaan noin 154 senttiä, koulutustasoltaan he A ja rataesteillä 90 senttiä, ja pollen lahjat ovatkin enemmän este- ja kenttäpuolella kuin kouluväännössä. Ruunaa kehutaan myös reippaaksi ja kiltiksi. Minua vähän nauratti, kun näin Faksin tallustelevan kentälle. Ensin vaikutti siltä, että polle on armottoman kapoisa ja pieni minulle, mutta onnekseni olin väärässä.

Alkukäynneissä Faksi oli aika laiska. Melkein joka toisella askeleella sai pyytää eteenpäin ja oman aikansa ennen kuin polle alkoi uskoa, että nyt pitäisi liikkua. Ravissa mentiin myös alussa hitaammin, kunnes pollen oma moottori alkoi vähän käynnistyä. Pyörittelin voltteja, joilla yritin saada pollea asettumaan. Melkoisen tihkasta oli, mutta kuvittelin, että kyllä se tästä. Aika väärin meni, koko tunnin aikana en saanut asetuksia saati sisäpohjetta oikein millään läpi, jolloin polle tahtoi oikoa kaarteita oman mielensä mukaan. Ravissa menimme myös maapuomeja, jotka oli aseteltu hieman kaartaen. Tarkoituksena oli  mennä tasaisesti keskeltä. Reitit meiltä onnistuivat hyvin, mutta kuskille tuli korjauskomentoa siitä, etten valuisi sisäpuolelle tai jäisi sisäohjaan kiinni. Aiheellisia huomautuksia, sillä yrittäessäni saada Faksia jotenkin asettumaan, unohdin tarkkailla omaa asentoani. Tämän tunnin aikana asetusten ja sisäpohkeen läpisaamattomuus ei onneksi aiheuttanut hirveän suuria ongelmia. Hyppelimme nimittäin vain kolmen esteen ja kahden esteen suoria.

Hyppely aloitettiin menemällä kahden esteen suoralta ensin vain ristikkoa ja sitten vain pystyä. Faksin laukka ei ollut pahimmasta päästä, mutta en silti jotenkin osannut istua siinä kunnolla. Seurauksena oli se, että oikean jalan jalustin tahtoi aina valua joko varpaita kohti tai sitten upota liian syvälle jalkaan. Faksi kuitenkin laukkasi muuten kivan reippaasti, ja ongelmana oli enemmänkin se, että polle ei aivan kuunnellut pidätteitäni. Ei se onneksi kaahottanut, mutta olisi aina kivempi, jos voisi luottaa hevosen kuuntelevan kunnolla. Hypyt menivät muuten kivasti, mutta opettaja hoksautti myötäämään enemmän. Se oli vähän outoa, kun esteet olivat kuiten sen verran pieniä, että pienen myötäyksen olisi minun mielestäni pitänyt riittää. Tottelin kuitenkin kiltisti ja myötäsin aika reippaasti.

Seuraavaksi hyppäsimme koko kahden esteen suoran. Opettaja olisi toivonut väliin meiltä kolme askelta, mutta en sitten osannut pistää Faksia oikeaan laukkaan. Saimme sitten pysyä neljässä. Pari kertaa ponnistuspaikka tuli vähän liian lähelle estettä, mutta muuten homma sujui kivasti. Faksin hyppyyn oli helppo mukautua, ja polle meni oikein tasaisesti kohti estettä ja sen jälkeen. Se myös vaikutti tykkäävän puuhasta eikä kertaakaan antanut ymmärtää, että saattaisi kieltää tai väistää esteen.

Kolmen esteen suoralla ristikon ja pystyn väliin piti pistää kolme askelta ja kahden pystyn väliin kaksi. Suoraa hypättiin molemmista suunnista, ja askelmäärät pidettiin samoina molempiin suuntiin välien mukaisesti. Ensimmäisellä kierroksella oikeasta suunnasta ponnistupaikka ristikolle tuli turhan lähelle. Muuten meni ok, joskin opettaja hoksautti, että vielä alastulossa myötääminen oli riittämätön. Tästä en ole tainnutkaan koskaan saada kommenttia, joten keskityin sitten pitämään myötäyksen kunnolla hypyn ajan. Oikeassa kierroksessa ei ollut muuta ongelmaa. Vasemmassa kierroksessa ei ollut suurempia ongelmia, mutta vauhtia taisi olla vähän liikaa, kun opettaja kehotti vähän pidättämään. Tuli vähän tyhmä tunne, kun en ollut yhtään tajunnut vauhtiongelmaa. Luulin kerrankin meneväni sitä vauhtia, mitä radalla kuuluukin. Tasapainotin sitten menoa pidätteillä, jotka menivät ehkä puoleksi läpi, mutta polle hyppeli suoran esteet silti nätisti.

Tämän jälkeen molemmat suorat hypättiin putkeen. Tällä kertaa ainoa moka oli kahden esteen suoralla liian pitkäksi venynyt laukka, jolloin väli kävi vähän lyhyeksi. Neljä askelta siihen tuli ja hyppy lähti läheltä estettä. Olin ajatellut Faksin ponnistavan kolmannen kohdalta, jolloin olimme eri aikaan hypyssä. Sain kuitenkin myödättyä mokasta huolimatta hyvin, jolloin hepo pääsi esteen yli ilman, että olisin ollut suussa kiinni.

Loppubonuksena opettajan sanoja lainatakseni saimme hypätä kahden esteen suoran vielä siten, että pysty oli hurjaakin hurjemmat 65 senttiä. Tässä ei ollut enää mitään ongelmaa. Annoin Faksin laukata, pidätin vähän ennen estettä, ja ponnistus lähti oikein mukavasti. Väli sujahti nyt nätisti kolmella askeleella ja toinenkin este ylittyi vaivatta. Mukava päätös tunnille. Opettaja ei puuttunut istuntaan tai katseeseeni ollenkaan, joten olin tyytyväinen. Myötäyksen ja vauhdin kanssa saisi sen sijaan petrata huomista ajatellen. Opettaja kyseli polletoiveita, mutta tallin hevoskalustoa huonosti tuntevana en osannut toivoa. Huomennakin siis luvassa hyppelyä Faksin kanssa. Muuten ei ole mitään ongelmaa, mutta jos hyppäämme rataa, voi käännöksissä tulla vähän ongelmia. Toivoa sopii, että keksin jonkin tavan kääntyä hevosen kanssa molemmat samaan suuntaan.