perjantai 29. heinäkuuta 2016

Tarpeellista vaihtelua

Perjantaina nakkasin mielikuvitussilinterin kaappiin, sillä vuorossa oli viimein viikon estetunti oman opettajan pitämänä. Pave sai viettää ansaittua lomaa minusta tiiviin koulurupeaman jälkeen, joten ratsukseni sain Hiliman. Ratsukoita tunnilla oli yhteensä neljä. Menimme tunnin kisamaisesti eli otimme muutamat verryttelyhypyt ja sitten jo hyppäsimmekin radan.

Ennen hyppyjä kävin kevyesti kaikki askellajit läpi. Hilima liikkui mukavasti ja aika kevyesti. Laukka tosin tuntui hassulta, kun maisemat eivät vaihtuneet samaan tapaan kuin Paven selässä. Hilima kuitenkin eteni itse ja pysyi kuulolla. Verryttelyhyppyinä tulimme oikeassa kierroksessa pystyä ja vasemmassa kierroksessa okseria, jolla vaihdettiin samalla suunta. Hiliman kanssa huomasin, kuinka vieraantunut olen esteillä muiden hevosten laukoista. Tajusin, että aluksi minun piti totuttautua Hiliman laukan pituuteen, jotta voisin nähdä ponnistuspaikat. Piakkoin huomasin, että ponnistuspaikka tuli aina yhden lisäaskeleen päähän siitä, mitä ajattelin. Mielsin laukan siis pidemmäksi, ehkä pavemaiseksikin, kuin mitä se todellisuudessa oli. Tämän tajuaminen auttoi, ja maltoin odottaa hyppyjä paremmin. Verryttelyhypyt menivät ihan mukavasti, vaikka noin 80 senttiin kivunneet esteet kehtasivat näyttää hieman isoilta. Hypyissä syöksyin myös ylävartalolla turhan paljon, Hiliman hypyt tuntuivat muka niin nopeilta. Laukkaa sain myös haeskella rennoksi ja rullaavaksi ilman kiireisyyttä tai liiallista hitailua. Olin vähän ulalla menosta, vaikka Hiliman kanssa olen tainnut hypännyt tallin nykyisistä hevosista toiseksi eniten.

Verryttelyhyppyjen jälkeen tulimme radan noin 70–80 sentin korkeudessa: vasemmassa laukassa okseri, oikeassa laukassa pitkällä kaarevalla tiellä pysty ja viuhka, siitä trippeli sekä aiemman linjan pystyltä suhteutettu kaareva linja toiselle pystylle. Ensimmäisellä kierroksella mokasin lähestymisen ykköselle. Katsoin ponnistuspaikan askelta liian kauas ja yritin vielä usuttaa Hiliman siitä hyppyyn. Hilima oli kuitenkin fiksu, otti vielä sen yhden askeleen ja vaihtoi toivotusti laukankin. Yritin kasata itseni pian kuntoon, mutta ratsastin kakkoselle huonon tien. Hilima kuitenkin selvitti esteen puhtaasti. Lähestymisessä kolmoselle tapahtui jotain, sillä Hilima jarrutti ja livahti vasemmalta ohi. Ei mitään hajua syystä, ehkä huonoon kohtaan tulossa ollut ponnistuspaikka? Otin uuden lähestymisen ja äänellä rohkaisemalla Hilima hyppäsi kolmosen puhtaasti. Trippelille tuli hieman jarruttava hyppy, mutta puhdas moinen. Viitosena olleelle pystylle ratsastin edelleen yhtä huonon tien kuin ensimmäiselläkin kerralla. Sille tuli jarruttava hyppy, ja puomi lähti siltä mukaan. Huono hyppy toi suhteutetulle linjalle meille yhden askeleen lisää eli tulimme viitoselta kuutoselle seitsemällä askeleella. Ponnistuspaikka oli kohtuullinen, mutta radan viimeiseltä esteeltä lähti vielä puomi mukaan.

Saimme uusia Hiliman kanssa koko radan. Aloitimme sen heikosti, sillä Hilima vilahti ensimmäisestä esteestä vuorostaan oikealta ohi. Taisin paineistaa sitä liikaa lähestymisessä. Esteelle tuli toinenkin ohimeno, jota en käsittänyt. Näin ponnistuspaikan ja mielestäni se oli osumassa hyvin. Kahden ohimenon jälkeen sain kasattua homman, ja pääsimme Hiliman kanssa esteen yli. Laukka vaihtui taas toivotusti oikeaan. Kakkoselle ratsastin edelleen huonon tien, teiden hahmottaminen ei ollut tänään kunnossa. Hilima kuitenkin selvitti esteen puhtaasti. Kolmoselle tuli hieman jarruttava hyppy, mutta Hilima kuitenkin meni sen kerralla. Nelonen meni ihan ok. Viitosen ja kuutosen linja meni taas seitsemällä, kun en saanut tietä kuutoselle kuntoon eikä hyppy sille ollut hyvä. Hilima kuitenkin meni rohkeasti, vaikka taisin itse selässä vähän arpoa ohimenojen mahdollisuutta.

Lopuksi otimme vielä pari yksittäistä estettä vähän tiukemmilla teillä. Ensin tulimme lävistäjäpystylle oikeassa laukassa. En kääntänyt sille älyttömän tiukasti, mutta vähän kuitenkin. Hilima piti laukan ihan hyvin, mutta rohkaisin sitä hieman äänellä. Laukka ei vaihtunut hypyssä, mutta muuten se oli ihan hyvä. Toisen hypyn otimme okserille vasemmassa laukassa. Okserin Hilima hyppäsi mukavan varmasti ja vaihtoi vielä laukankin.



Siinä olivat tämän tunnin hypyt. Otimme kentällä lyhyen ravipätkän ja loppukäynnit käppäilimme peltolenkin kautta. Tunti oli kyllä kaikin puolin tarpeellista vaihtelua. Olen taas tottunut niin Pavella hyppäämiseen, että säädöt muiden hevosten kanssa ovat ihan vinkkarallaan. Hilimalla olen kaiken lisäksi hypännyt, vaikka ei sitä ihan joka hetki tällä tunnilla olisi uskonut. Yritin päästä Hiliman laukasta perille ja odottaa hyppyjä, mutta muutamia kertoja sinkoilin ihan omiani. Ohimenot harmittivat myös, kun en saanut estettyä ja oikeastaan ensin edes tajuttua niitä. Loppujen lopuksi saimme ratkottua pulmia, mutta tunnin fiiliskäyrä hieman laski sen edetessä. Alku lähti ihan mukavasti, mutta jotenkin loppua kohti meni enemmän häseltämiseksi. Vaan nyt saankin luvan käydä hyppäämässä silloin tällöin muillakin ratsuilla, niin opin muuttamaan estesäätöjäni enkä toivottavasti jumahda yhteen asetukseen.

Videoista kiitos Annulle!