perjantai 1. heinäkuuta 2016

Kuinka kivaa maastoilu onkaan

Perjantain ja samalla kesäloman alkamisen kunniaksi luvassa oli maastoreissu. Me Paven kanssa otimme vetovastuun, ja ratsukoita oli yhteensä kolme. Tämän päivän lenkkimme meni tietä ja kangasta pitkin kuntoradalle, josta päädyimme toiselle tielle ja siitä tallille.

Alkumatkan tietä pitkin taitoimme pääosin ravissa. Paarmat olivat kimpussamme, joten yritimme hätistää niitä välttelemällä käyntiä. Kankaille päästyämme paarmat vähenivät, mutta sitten riesaksi tulivat hyttyset. Otimme kankailla ensimmäisen rauhallisen laukkapätkän hyttysiä paeten. Loput matkasta kuntoradalle taitoimme ravissa ja käynnissä. Ylitimme nyt Paven kanssa ensimmäistä kertaa toisen kohdan junaradasta, joka on aiemmin ongelmitta ylittämäämme verrattuna hieman erinäköinen. Pave oli sitä mieltä, että tämä kohta junaradasta oli kamala. Tovin se jaksoi yrittää olla menemättä siitä, mutta päättäväisyydellä sain sen lopulta nohiteltua radan yli vuolaiden kehujen kera.

Kuntoradan hurautimme ihanan sujuvassa laukassa. Aluksi Pavea sai vähän nohitella, mutta hiljalleen se tuntui itsekin innostuvan laukkaamisesta ja eteni mukavan reippaasti. Laukkapätkä loppuikin todella nopeasti, kun kerrankin etenimme emmekä madelleet. Toinen junaradan ylitys meni hyvin, vaikka Pave tuntui hetken ajan pohtivan asiaa. Kotia kohti mentynä ruuna ei kuitenkaan jäänyt arpomaan asiaa pidempään. Suuntasimmekin tästä suoraan tietä pitkin tallille. Otimme vielä lyhyen ja rauhallisen laukkapätkän kotia kohti. Paria kilometriä ennen tallia alkoikin sitten vesisade, joka ei lämpimässä kelissä haitannut. Päinvastoin, se karkotti enimmät verenimijät kimpustamme. Tallille pääsimme hieman uitettuina, mutta silti hyvillä mielin. Olipa kyllä kiva ja sujuva maasto. Pavesta on kyllä kuoriutunut mainio maastoratsu, jonka kanssa on mukava käydä tuulettumassa.