Kyllähän tämä pimeys on ankeaa. Onneksi on heijastimet ja siedettävä matka maneesille. Tänään otin treeniksi Helvin kanssa siirtymät ja samalla yritin palautella mieleen istuntakurssin korjauksia. Pohkeet sain korjattua aina pätkittäin ainakin vähän oikeaan suuntaan, ja kädet pysyivät tällä kertaa paljon kapeammalla eivätkä levinneet miten sattuu.
Siirtymät aloitin käynti-ravi-käyntikuviolla. Aluksi Helviä sai herätellä paljon, sillä ravi nousi hyvin hitaasti raahustaen. Käyntiin tamma siirtyi hyvin helposti, jopa muutamaan kertaan niinä hetkinä, kun vasta aloin miettiä pysähtymispaikkaa. Minun on täytynyt noina hetkinä jännittyä sen verran, että polle on halunnut tulkita sen pysähtymiseksi. Onpa taas opeteltavaa tuon rentouden kanssa, vaikka kyllähän tämä pelkällä ajatuksella hevosen ratsastaminen olisi huippua. Harmi vain, että meillä Helvin kanssa se sujuu vain hidastamisen suhteen, ja silloinkin tamma taitaa itse päättää asiasta.
Kun lopulta sain Helvin uskomaan pohkeitani, alkoivat ravitkin nousta vähän paremmin. Tamma tarjoili taas pyöreää päätä, mutta samalla hidasti menoaan selvästi. Eli se taas yritti keplotella töistä näyttämällä nätiltä, vaikka tosiasiassa se ei työskennellyt takaa ollenkaan. Näinä muka pyöreinä hetkinä tehostin pohjeapuani ja pyysin tammaa pyöristymisen lisäksi etenemään. Muutamat pätkät tamma sai virtaa takapäähänsä ja kulki ihan hienosti.
Käynti-laukka-käyntikuviot toimivat alkuhitauksien jälkeen aina laukkaa kohti kohtuullisesti. Sen sijaan laukasta käyntiin siirtymiset eivät sujuneet kertaakaan. Jokaiseen siirtymään tuli raviaskeleita. Mokasin homman siinä, etten osannut ottaa laukkaa riittävän hitaaksi ennen siirtymispyyntöä käyntiin. Tajusin tämän virheen jo ratsastaessa, mutta pienetkin hidastuspyynnöt laukassa tarkoittivat Helville tällä kertaa ravia. Olisi pitänyt pitää pohkeet tuntumalla ja vähitellen ottaa istuntaa pysäyttämällä laukkaa kiinni, mutta tällä kertaa meni näin.
Kyllähän tämä hurja kolmen kokonaiset ratsastuksettoman päivän tauko tuntui kauhealta viime viikon seitsemän hepastelun rinnalla. Huominenkin oman tallin tunti jää väliin, mutta onneksi sitten voi käydä tallilla lauantain ja sunnuntain. Kyllähän tähän hommaan vain hurahtaa. Jotkut tuhlaavat vaatteisiin, minä pistän rahani hevosiin.
