Perjantaituntini opettaja oli tuuraamassa sunnuntaiopettajaa, joten estetunti jätettiin välistä ja korvattiin kouluväännöllä. Polleni oli norjalaisherra nimeltään Rappen, treeninä pyöristymisen asetusten avulla.
Ensimmäisenä tehtävänä oli pyöritellä päätyihin sekä keskelle ympyrät, joiden aikana ensin asetettiin ulos, sitten sisälle ja myödättiin. Tarkoituksena oli saada hevonen ulkoapujen tuelle ja näin pyöristymään. Käynnissä homma sujui hyvin, kunhan muistin oikeasti vaatia ulkoasetukset läpi. Niin ja myös pyytää reilusti asettumaan oikealle. Ratsastelen aina alussa silkkihansikkain hevosia, jolloin asioiden läpivienti kestää yllättäen pidempään. Pitäisi opetella olemaan jämäkkä, mutta reilu. Kun onnistuin näissä, Rappen pyöristyi todella mukavasti ja malttoi pysyä siellä aina kerta kerralta vähän pidempään.
Kun ravissa tuli vauhtia, karsiutui kuskin osaaminen heti. Pätkittäin sain Rappenin tällä samalla tehtäväkuviolla pyöristymään, mutta pyöreyden kadotessa hevosta ei niin vain ratsastettukaan takaisin oikeaan asentoon. Jotenkin hukkasin palaset aina, kenotin miten sattuu ja otin asetukset ilmeisen epämääräisesti. Ravissa oli vain tuplasti vaikeampaa saada pyöreyttä aikaiseksi, vaikka tein ne tismalleen samoilla avuilla kuin käynnissä. Tai siis ilmeisesti luulin tekeväni samoin, mutta kuten polle kertoi, en silti tainnut tehdä. Opettaja huomauttikin, että päästin ympyröillä hevosen taas luisumaan eli olin jälleen unohtanut hallita ulkopuolta. Uah.
Harjoitusta jalostettiin sitten siten, että pitkää sivua mentiin noin puoliväliin vähän avotaivutuksen kaltaisesti, jonka jälkeen suoristettiin, otettiin asetus ulos ja lähdettiin voltille. Viimeistän puolivälissä volttia piti asetus vaihtaa myötäiseksi ja jatkaa mahdollisimman pyöreänä toista pitkää sivua kohti, jossa harjoitus tehtiin uudelleen. Ensin mokasin menemällä avotaivutuksen kaltaisen liikkeen enemmän väistönä. Keskityin sitten enemmän siihen asetukseen, jolloin Rappen kulki hienosti. Kun rohkenin myös pyytää asetuksen ulos reippaasti ja siirtää sen myötäiseksi sutjakasti, pysyi polle mukavasti pyöreänä pätkittäin. Opettaja tosin huomautti, että olin alkanut kenottaa ulospäin, joten sisäpuolta piti vähän korjailla töihin mukaan.
Laukkaa ei tuntiin mahtunut jälleen kerran. Tällä kertaa se vähän harmitti, sillä olisi ollut mukava nähdä, miten se askellaji olisi tämän uurastuksen jälkeen kulkenut. Jostain syystä raviharjoituksissa en päässyt kärrylle siitä, miksi siinä askellajissa hommat eivät sujuneet niin hyvin kuin käynnissä. Rappen otti käynnissä pyöristymispyynnöt tosi helpolla vastaan ja palasi pyöristyneeksi pienillä avuilla nopeasti.
Ravissa tuli kyllä pätkittäisiä onnistumisia, mutta paljon suuremmalla työllä. Jännitynkö itse liikaa, istunko jotenkin niin vinossa, ettei polle voi toteuttaa pyyntöjäni, koska se joutuu koko ajan korjaamaan epätasapainoani, enkö vain osaa myödätä ravissa yhtä hyvin kuin käynnissä? Keksi itse lisää kysymyksiä, hah. Vastauksia olisi kiva saada. Loppukäynneissä vielä testailin hommaa, ja Rappen kulki kuin unelma. Nätisti, pyöreästi, aktiivisesti ja palasi aina pätkittäisten pään nostojen jälkeen takaisin pyöreäksi. Onhan se kuitenkin jo vähän eteenpäin, että sentään käynnissä osaa tehdä oikein. Sitä voi sitten ajan kanssa oppia ehkä jopa sen ravissa, joskus sitten tulevaisuudessa myös laukassa.
