Jaahas, nyt sitten on huonoa ratsastustaitoa jaettu oikein urakalla. Kun Hiltsun kanssa ei keskiviikkona toiminut oikein mikään, ei kyllä Helvinkään kanssa perjantaina. Lueskelin omistajien ja toisen vuokraajan muutamat kerrat vihkosta ja siellä oli samaa kerrottu: hevosella ei ole liikkumishalua näkynyt.
Maneesille siis testaamaan, oliko polle vieläkin samoilla linjoilla. Taas kävi tuuri, sillä sain treenata kolmisen varttia ainoastaan toisen ratsukon kanssa ja vasta lopussa pelmahti kolme muuta. Päätin keskittyä kunnon lämmittelyyn, jotta liikkuminen ei ainakaan sen puutteesta katoaisi. Hölkkäilyä ja vähän tarmokkaampaa (hahhah, tätä sai kyllä kaivella) ravailua sekä isoja ympyröitä. Ravailu oli normaalia tihkaampaa ja jos jotain positiivista löytyy, niin siirtymät käyntiin olivat upeita. Ehdin ehkä päässä ajatella tavun "käyn-", kun polle oli jo siinä askellajissa. No, onhan tätä koettu ennenkin, joten en sen kummemmin ihmetellyt. Lisäksi ravailussa keskityin tarmokkaan ravin etsimiseen ja sainkin muutamia ihan hyviä kierroksia kumpaankin suuntaan.
Sitten laukkakuviot. Joo ei, sanoi polle ja oli ymmärtämättä, mitä moinen askellaji on. Tätä ei ole tapahtunut aikoihin kyllä. Yleensä ensimmäisen pyynnön jälkeen Helvi on tajunnut, että nyt kuskia kuunnellaan ainakin noston verran, mutta ei nyt. Kauheaa vängerrystä vastaan ja hyvin ponneton nosto laukkaan ja pudotus raville. Jollain ihmeellä sain laukan nousemaan, mutta ei se kyllä kulkenut. Seurasin peilistä ja tunnustelin kyydissä, josko pollen kintuissa olisi pulmaa, mutten kyllä huomannut mitään kummempaa. Toivottavasti polle reipastuu levolla eikä kyseessä ole mitään vakavampaa.
Lämmittelyn jälkeen päätin väistätellä. Tein samaa kuviota kuin omalla tunnilla ja helpompi suunta eli pää seinää kohti meni tietenkin helposti. Vauhti vain katosi täysin sekä käynnissä että ravissa. Väistöissä ei ollut edes vänkäystä, vaan polle teki ihan kiltisti näitä asioita, kun kuski osasi antaa selvät avut. Pitäisi vain kiinnittää huomiota siihen, ettei vauhti karsiutuisi noin paljoa pois.
Tämän jälkeen päätin kokeilla taas, kuinka laukka kulkisi. No, ei mainittavaa parannusta aikaisempaan paitsi sen verran, että kun laukan sai nousemaan, se myös pysyi. Ei aktiivisesti, mutta kuitenkin. Sain myös muuten ensimmäisen pukin Helviltä ikinä, kun pyysin napakammin laukkanostoa. Se viesti jo vähän sitä, että ei tällä tammalla huvita tämä homma yhtään. Sain pyöriteltyä myös pääty-ympyrät, joiden aikana tamma pyöristyi ehkä noin promillen verran, mutta sekin tuntui suurelta palkinnolta koko tunnin taso huomioiden.
Loppuraveissa tamma kaikesta huolimatta kirmaili niin tyytyväisenä ja vauhdilla, että epäilyni katosivat niiden tarmokkaiden kaivoiden töminään. Tamma tunnistaa kyllä loppuravit ja niiden aikana kulkee niin reippaasti, että koko tunnin aikana moisesta saa vain haaveilla. Jospa ensi viikolla olisi tarmoa hevosessakin enemmän.
