Uusien heppojen taival jatkuu. Piti oikein pollearvonnan tuloksen kuultua raksuttaa hetki, jonka jälkeen suusta pääsi lausahdus "oho". Polleksi puomitunnille oli valittu Kafar eli Kaapo.
Kaapo on käynyt ahkerasti lauantain tunneilla ja sivusta seuranneena olen tuumannut, että kivalta vaikuttaa, mutta minun käsissäni se ei varmaan pysyisi. Pollella kun on menohaluja oikein kiitettävästi ja kuskilla puolestaan puuttuvat jarrut. Vähän tietenkin tästä lähtökohdasta hermostutti nousta satulaan, mutta olihan se kokeiltava. Kaapo oli muuten oikein sutjakka tapaus, jalat saivat vähän hakea, että pollen kyljet löytyivät.
Ensin liikkeelle lähdettiin muutamien pysähdysten treenailulla. Tämä ei lähtenyt kovin hyvin, kun eihän kuski ollut saada pollea seisahtumaan. Ohjeena oli pysyä tiiviisti satulassa kiinni, pidätteitä ja totta kai myötäystä. Tulihan sitä muutamat pysähdykset saatuakin. Tämän jälkeen lähdettiin ravailemaan ja pyörittelemään ympyröitä. Asettumisesta ei ollut tietoakaan. Tuli olo, että olenkohan koskaan ikinä ratsastanutkaan, kun mikään ei tuntunut sujuvat. Opettaja ohjeisti naputtelemaan sisäpohkeella tomerasti, jotta Kaapo ottaisi vihjeen onkeensa. Pätkittäin homma toimikin, mutta muutoin olisi voinut mennä monta kertaa paremmin.
Tästä lähdettinkin ympyrälle, joka oli muodostettu neljän puomin avulla. Tarkoitus oli saada sujuvat reitit ylittäen puomit keskeltä. Asettuminen oli taas hukassa, mutta tiet tulivat kohtuullisesti. Asettaminen on kyllä jotain ihan käsittämättömän vaikeaa minulle. Alan oikeasti kypsytellä ajatusta asetusyksityistunnista ehkäpä Pokun kanssa. Siinä olisi kivasti haastetta ja yksikin onnistuminen palkitsisi tunnin edestä.
Takaisin tuntiin kuitenkin. Ravipuomien jälkeen sama homma lähdettiin tekemään laukassa. Vasemmassa laukassa minulla ei ollut mitään kontrollia hommaan kyllä. Kaapolle laukka oli vaikeampi, joten se mieluusti kaatui vasemmalle ja olisin onnistunut laukkapirueteissa todennäköisesti paremmin kuin niiden puomien ylityksessä. En käsitä, miten sisäpuoleni aina unohtaa toimia noissa tilanteissa ja oikein annan hevoselle tilaa mennä niin kuin se itse haluaa. Muutamat puomit ylittyivät kohtalaisesti ja sitten vaihdettiin suuntaa.
Opettaja oli jo tunnin alussa sanonut, että Kaapo saattaa alkaa intoilla, mikäli joutuu odottamaan. Pitkällä ohjalla se kävelikin ihan maltillisesti, mutta auta armias, kun otin ohjat taas tuntumalle. "Joko saa mennä, jokojokojoko, entä nyt?" Näin polle varmasti mietti, kun nosteli omaan tahtiinsa raveja ja oli kuuro kuskin pidätteille. On oikeasti hyvä, että hevosella itselläänkin on eteenpäinpyrkimystä, mutta huono, jos kuski ei osaa jarruttaa. Muutamat seinäavut piti ottaa, jotta sain pollen pysähtymään. Mutta oikea laukka sujuikin monin verroin vasenta paremmin. Puomit ylittyivät aika kivasti ja jopa oikeasta kohdasta. Muutamaa kertaan laukka putoili raville, mutta Kaapo nosti sen kyllä takaisin ja matka saattoi jatkua. Oikean laukan kierrosten jälkeen oli vaikea muistaa, että vasen laukka oli ihan kauheaa takkuilua.
Kaaposta jäi kyllä ihan hyvä mieli ja hermoilin ehkä liikaa ennen tuntia. Olin sivusta seuranneena oppinut sen, että jos Kaapo kaahottaa oman mielensä mukaan, kannattaa antaa vähän löysää ohjaa ja taputella sitä kaulalle. Siitä se rauhoittuu ja on taas paremmin kuulolla. Niinpä minut näkikin useaan otteeseen taputtelemassa molemmin käsin Kaapoa kaulalle tunnin aikana. :) Polle oli tosiaan sutjakka tapaus ja ehkäpä sen kyydissä oppisi olemaankin. Tai sitten polle voisi vähän muodostua täyteläisemmäksi, jotta tämäkin kuski löytäisi pohkeilleen oikeat paikat helpommin.
Kiva tunti, hieno hevonen. Opettajakin tunnin lopussa tuumasi, ettei meillä Kaapon kanssa mennyt yhtään hullummin lainkaan. Opettaja kävi vielä kertomassa sen, että estevalmennuksessa Kaapon kanssa käydessä se ylitti erikoisesteetkin siinä, missä muut jo kisanneet pollet kielsivät niiden eteen. Minulle jäi sellainen fiilis tästä pollesta, että ajan kanssa siitä tulee oikein mainio tapaus. Sillä oli halua tehdä töitä eikä se ottanut ylimääräistä paniikkia mistään. Nuo kaksi asiaa ovat hyviä ominaisuuksia hevosessa.
