lauantai 19. joulukuuta 2015

Arabin kyydissä

Lauantain toinen ratsastus hurahti itsenäisellä tunnilla Tallinmäellä. Ratsuksi valikoitui sangen yllättävä tapaus: 2005 syntynyt arabiruuna Paluknys eli tuttujen kesken Palle. Tämä kaveri on noin 155-senttinen ja taitaa koulupuolella vaativankin puolen asioita. Estepuolella se on vielä aloittelija, mutta meni edellisissä kotikisoissa hienosti 40 ja 50 sentin luokat. 

Pallen kanssa päätin tutustella ensin perusratsastuksen kautta. Alkuverryttelyn menin tuntilaisten loppuravin matkassa, mutta sen jälkeen sain ylellisesti ratsastaa yksin maneesissa. Aluksi kävelimme ja ravasimme niin uraa myöten kuin isoja ympyröitä pyöritellen. Palle eteni hieman enemmän ylös kuin eteen, joten koetin rohkaista sitä venyttämään askelta lyhentämisen sijaan. Pallen kanssa huomasin nopeasti, kuinka herkästi reagoi istuntaan. Niinpä sain vakauttaa omaa olemistani mahdollisimman hyvin, etten sitä kautta hidastuttanut hevosta. Vasen kierros sujui ihan mukavasti, mutta oikeassa kierroksessa en saanut asetusta kovin hyvin läpi. Palle tuppasi jäämään siinäkin kierroksessa vähän asettuneeksi vasemmalle. Koetin houkutella sitä asettumaan oikealle, mutta suurempaa läpimurtoa emme tässä tunnin aikana saaneet.

Alkuverryttelyn jälkeen menimme muutamia pohkeenväistöjä niin uraa myöten kuin siltä keskemmäs ja siitä takaisin väistättäen. Väistöt teimme käynnissä ja ravissa. Niissä sain taas miettiä istuntaani, ettei se sekoittanut apuja. Palle väisti käynnissä mukavasti pienillä avuilla. Se tuppasi pikkuisen hidastamaan väistössä, minkä tulkkasin istuntani syyksi. Kun sain parsittua itseäni paremmin kasaan, pysyi eteneminen väistöissä tasaisempana. Väistöt ravissa sujuivat hieman epätasaisemmin. Palle tahtoi taas enemmän koota askelta kuin mennä rennosti väistättäen. Saimme kuitenkin sujuviakin pätkiä, mikä oli opettavaista näin herkän ratsun kanssa. 

Laukka Pallella oli lystiä ja siinä tuntui olevan varaa säädellä vaikka miten. Nostossa muistin pyytää laukan ulkopohkeella, sillä Palle on koulutettu nostamaan laukka siten. Palle tarjosi ensimmäisenä lyhyempää, mutta silti ihan etenevää laukkaa. Se myös venytti askeltaan mukavasti ja laukkasi hyvin eteen, kun sitä vain siltä pyysi. Sangen näppärää! Pallen herkkyys istunnalle tuli taas laukassakin esiin. Oma pieni horjahdus aiheutti sen, että kertaalleen Palle vippasi itsensä uralla myötälaukasta vastalaukkaan. Sen onneksi sai korjattua helposti takaisin. Fiilistelin tovin laukkaa, kunnes minun oli tietysti pakko kokeilla laukanvaihtoja lävistäjillä. Voi jee! Olipa helppoa ja sujuvaa. Palle tajusi vaihtopyynnöt helposti ja teki vaihdon ilman mitään hidastuksia. Tästä innostuneena piti kokeilla vielä vaihtoja keskihalkaisijalla. Omissa avuissa ja niiden ajoittamisessa oli puutteita, mutta parhaimmillaan saimme kolme vaihtoa keskihalkaisijan aikana. Palle yritti kovasti ymmärtää ja aina tajutessaan vaihtoi laukan mukavasti.

Loppuravissa hain Pallea vähän venyttämään eteen ja alas. Tässä sain hieman houkutella sitä ennen kuin se tohti lähteä pikkuisen venyttämään. Taputtelin Pallen hyväksi ja taluttelin loppukäynnit maasta käsin. Olipas tämä hauska kokemus! Palle on sekä herkkä että kovin yritteliäs ja kuuliainen tapaus. Se ei vedellyt hernepeltoja turpaansa, vaan yritti parhaansa mukaan ymmärtää ratsastajaa. Sympaattinen kaveri kerrassaan, ja onneksi sain mahdollisuuden kokeilla sitä.