keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Sujuvaa, mutta hyttyistä

Keskiviikkona oli tämän viikon maastolenkin vuoro. Me Paven kanssa otimme vetovastuun Kaisan ja Vaken pitäessä perää. Tällä kertaa menimme Pikkaralantietä tietä kankaille ja niiden läpi Hangaksentielle. Siitä kävimme metsälenkin tien toisella puolella ja palasimme sen jälkeen Hangaksentietä takaisin tallille.

Alkumatka sujui mukavasti kävellen ja ravaillen. Kun pääsimme tieltä kangasreitille, iskivät hyttyset kimppuumme. Niinpä ravailimme kankailla menemään, kunnes pääsimme yläpolulle. Laukkasimme sen lähes kokonaan eli noin kilometrin verran. Pave laukkasi metsäreitillä paikoin rutkasti paremmin kuin tiellä. Se tosin ehti vieläkin tuijotella kiviä ja kantoja, mutta selvisimme pahimmista paikoista vain muutaman raviaskeleen turvin. Muutoin Pave laukkasi mukavasti ja aika kuulolla.

Toisen metsälenkin taitoimme käynnissä ja ravissa. Hyttyset kiusasivat sen verran, että taitoimme myös pitkän pätkän Hangaksentietä ravissa. Tien vierelle oli ilmestynyt lammasaitaus, jonka pieni portti järkytti Pavea syvästi. Sen piti ihan pyörähtää sen kohdalla, jotta kammotusta saattoi tuijottaa vähän kauempaa. Pave kuitenkin tulkitsi portin lopulta vaarattomaksi. Loppumatka tallille taittui muuten hyvin, mutta hyttysiä hätystellen ja läiskien.

Maasto sujui ihanan sujuvasti. Pave ehti tuijotella, mutta ei pöllöillyt ollenkaan isommin. Pieni tuijottelu nyt on Jetinkin ajoilta tuttua, joten ei sitä osaa edes ihmetellä. Kiva reissu, jes!